Terve Suomi -tutkimus: Huoli ilmastonmuutoksesta on yleistä, ja moni tekee kestäviä valintoja arjessaan
Huoli ilmastonmuutoksesta on yleistä, etenkin nuorilla naisilla. 20–39-vuotiaista naisista 46 prosenttia on hyvin tai erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Monet aikuiset ovat myös valmiita toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kuten säästämään energiaa, syömään kasvipainotteisesti ja ostamaan tavaroita vähemmän.
Tulokset selviävät THL:n Terve Suomi -väestötutkimuksesta, joka toteutettiin syksyllä 2022 ja keväällä 2023. THL selvitti nyt ensimmäistä kertaa maanlaajuisesti ilmastonmuutoksesta huolissaan olemista ja ilmastotekoja. Tutkittavat olivat iältään 20–74-vuotiaita.
Kaikista kyselyyn vastanneista naisista 38 prosenttia ja miehistä 26 prosenttia kertoi olevansa ilmastonmuutoksesta hyvin tai erittäin huolissaan. Vain 7 prosenttia kyselyyn vastanneista ei ollut lainkaan huolissaan ilmastonmuutoksesta.
Huolestuneisuus on yleisintä korkeasti koulutetuilla, esimerkiksi korkeasti koulutetuista naisista joka toinen kantaa huolta ilmastonmuutoksesta.
”Ilmastonmuutokseen liittyvällä huolella voi olla vaikutuksia myös mielenterveyteen ja nuorten tulevaisuuden näkymiin. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta. Ilmastohuolesta ja keinoista sen käsittelemiseksi tulisi käydä nykyistä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua”, kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen.
Huoli ilmastonmuutoksesta voi kanavoitua arjen kestäviksi valinnoiksi
Monet kertovat tekevänsä arjessa valintoja, jotka edistävät ilmastonmuutoksen hillintää. Ilmastotoimista raportoidaan laajasti yli ikä- ja sukupuolirajojen.
Noin 70 prosenttia kertoi torjuvansa ilmastonmuutosta vähentämällä tavaroiden ostamista ja säästämällä energiaa. Lisäksi 34 prosenttia oli vähentänyt autoilua tai hankkinut vähemmän fossiilista polttoainetta kuluttavan auton.
”Jokainen voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään tekemällä kestäviä valintoja arjessa. Toimiminen voi myös vähentää huolta ja auttaa ylläpitämään toivoa. Tämänkin takia olisi tärkeä varmistaa kestävien valintojen mahdollisuus myös matalassa sosioekonomisessa asemassa oleville”, toteaa ylilääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren.
Ruokavalinnoilla on merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa
Naisista 46 prosenttia ja miehistä 31 prosenttia oli muuttanut ruokavaliotaan kasvipainotteisemmaksi torjuakseen ilmastonmuutosta.
”Jo pienillä arjen muutoksilla on merkitystä, jos iso osa väestöstä lähtee niihin mukaan. Esimerkiksi makaronilaatikkoa tehdessä osan lihasta voi korvata kasviperäisellä proteiininlähteellä”, kertoo erikoistutkija Laura Sares-Jäske.
Ruokavalion muuttaminen kasvipainotteisemmaksi edistää niin ympäristön kuin ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.
Osa kokee epävarmuutta siitä, mikä on ympäristöystävällistä ruokaa. Tämä voi vaikeuttaa muutosten tekemistä omassa ruokavaliossa, vaikka halua muutoksiin olisikin. Tutkimuksen mukaan noin 23 prosenttia kokee asiassa epävarmuutta. Selkeälle tiedolle aihepiiristä on edelleen tarvetta.
Ympäristöystävällisen ruokavalion voi koostaa monella tavalla painottaen omia mieltymyksiä. Kasvikunnan tuotteet, kuten täysjyvävilja, palkokasvit, juurekset, vihannekset, hedelmät ja marjat, sekä kestävästi pyydetty ja kasvatettu kala ovat terveyden ja ympäristön kannalta hyviä valintoja.
”On hyvä, että yhteiskunnassamme ymmärretään tarve ilmastonmuutoksen hillinnälle ja kestävyyttä edistäville elämäntapamuutoksille. On myös tärkeää, että hallitusohjelmassa sitoudutaan ilmastolain tavoitteisiin päästöjen vähentämiseksi. Se on omiaan ylläpitämään toivoa yhteiskunnassamme”, Mikaela Grotenfelt-Enegren jatkaa.
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia raportoidaan laajasti syksyn aikana
Tutkimuksen kyselyosuuteen kutsuttiin 61 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä eri puolilta Suomea. Tutkimus sisälsi ensimmäistä kertaa myös kestävyyttä käsitelleen osion. Kestävyydestä kysyttiin 14 000:lta 20–74-vuotiaalta kutsun saaneelta. Heistä 5 580 (40 %) vastasi kysymyksiin. Tutkimusotos muodostettiin siten, että tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen.
Planetaarinen terveys ja hyvinvointi tunnistaa ihmisen olevan osa luonnon kokonaisuutta
Planetaarinen terveys ja hyvinvointi tarkoittaa, että ihmisen ja muun luonnon terveys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia toisistaan:
- ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus vaikuttavat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kaikkialla
- ihmiset ja yhteiskunnat vaikuttavat toimillaan maapallon tilaan ja sen toimintaan tulevaisuudessa.
THL ehdottaa vaikuttamistavoitteissaan, että planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen nostetaan päätöksenteon ytimeen.
Lähde:
Ilmastonmuutos, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Ilmastonmuutos ja ruokavalion kasvipainotteisuus, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Lisätietoja:
Mikaela Grotenfelt-Enegren
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 8418
[email protected]
Timo Partonen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8859
[email protected]
Laura Sares-Jäske
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7238
[email protected]
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
