Terve Suomi -tutkimus: Kasvava joukko suomalaisia kokee pitkien jonojen ja korkeiden asiakasmaksujen vaikeuttavan sote-palveluihin pääsyä

Julkaisuajankohta 14.12.2023 2.00 | Julkaistu suomeksi 14.12.2023 klo 13.47
Tiedote

Yhä useampi terveyspalvelujen käyttäjä kokee, että palveluihin pääsyssä on ongelmia. Miehistä 57 prosenttia ja naisista 63 prosenttia on sitä mieltä, että liian pitkät jonot ovat vaikeuttaneet hoidon saamista.

Ongelmat terveyspalveluihin pääsyssä ovat yleistyneet noin 10 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna. 

Myös korkeiden asiakasmaksujen koetaan vaikeuttaneen palvelujen saantia. Terveyspalveluiden käyttäjistä näin ajattelee noin kolmannes ja sosiaalipalvelujen käyttäjistä lähes puolet. Terveyspalveluissa kasvua on 15 prosenttiyksikköä ja sosiaalipalveluissa 17 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna. 

Sosiaalipalveluja käyttäneistä miehistä ja naisista noin 60 prosenttia kokee ongelmia sopivan palvelun löytymisessä ja riittävän nopeassa palveluun pääsyssä. Tilanne on pysynyt samana vuoteen 2020 verrattuna. 

”On huolestuttavaa, että itselle sopivan palvelun löytyminen koetaan vaikeaksi ja palvelun saanti hitaaksi. Tämä voi viivästyttää tai estää palvelun käyttöä. Osa sosiaalipalvelujen käyttäjistä on elämäntilanteessa, jossa heidän mahdollisuutensa etsiä palveluja ovat heikot”, toteaa erikoistutkija Katja Ilmarinen.

”Soteuudistuksen lykkääntyminen, koronan aiheuttama hoitovelka sekä paheneva henkilöstöpula vaikeuttavat palveluihin pääsyä. Peruspalveluiden saatavuuden parantaminen ja henkilöstöresurssien turvaaminen on tärkeä tehtävä uusilla hyvinvointialueilla, kun palveluverkostoa uudistetaan”, kertoo johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto.

Tiedot selviävät laajasta Terve Suomi -tutkimuksesta, joka toteutettiin syksyllä 2022 ja talvella 2023.

Matalasti koulutetut kokevat eniten saatavuusongelmia

Matalasti koulutetut kokevat enemmän ongelmia terveyspalveluiden saatavuudessa kuin korkeasti koulutetut. 

Hoitoon pääsyn lisäksi sosioekonomisia eroja on myös hoitokokemuksissa. Matalasti koulutetut ovat korkeasti koulutettuja tyytymättömämpiä terveyspalvelujen hoitoprosessiin. 

”Suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan keskeinen tavoite on yhdenvertainen palvelujen saatavuus. Tämän tutkimuksen perusteella se kuitenkin toteutuu huonosti. Palvelujärjestelmässämme on rakenteellisia tekijöitä, jotka aiheuttavat kansainvälisestikin huomattavan suuria sosioekonomisia eroja hoitoon pääsyssä”, Anna-Mari Aalto toteaa.

Puolet terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttäjistä kokee palveluprosessin sujuvaksi

Tutkimuksessa selvitettiin myös käyttäjien kokemuksia palveluista sen jälkeen, kun he olivat päässeet palveluun. 

Terveyspalveluita käyttäneistä aikuisista yli puolet ja sosiaalipalveluita käyttäneistä vajaa puolet kokee, että palvelujen käyttäminen ja omien asioiden hoito on sujuvaa.

Terveyspalveluja käyttäneistä miehistä ja naisista kolmannes on asioinut useimmiten saman lääkärin kanssa. Saman hoitajan kanssa on asioinut noin neljännes miehistä ja naisista. 

Sosiaalipalveluja käyttävistä aikuisista vajaa puolet on asioinut useimmiten saman ammattilaisen kanssa. 

Arvioidessa viimeisintä terveydenhuollon vastaanottokäyntiä 70 prosenttia terveyspalveluiden käyttäjistä arvioi palvelun vastanneen tarvetta ja lähes yhtä moni kokee, että vuorovaikutus ammattilaisen kanssa sujui myönteisesti. 

Sosiaalipalvelujen käyttäjistäkin vähintään puolella on myönteinen kokemus vuorovaikutuksesta, mutta vain noin 40 prosenttia on sitä mieltä, että palvelu vastasi tarvetta. 

”Asiakaskokemukset terveyspalveluista ovat hieman myönteisempiä kuin sosiaalipalveluista. Sosiaalipalveluissa käsiteltävät asiat ovat usein monimutkaisempia ja vaikeammin ratkaistavissa kuin terveydenhuollossa, jossa asia voi hoitua kertakäynnillä”, Katja Ilmarinen kertoo.

”Palvelukokemusta parantavat luottamus työntekijään ja tuen kestävyyteen ja siihen, että asia edistyy palvelutilanteessa. Henkilöstön vaihtuvuus ja huono tiedonkulku, esimerkiksi kotihoidossa, voivat puolestaan pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteita”, hän jatkaa.

Digitaalinen asiointi kasvattaa suosiotaan, mutta palveluiden käyttöön tarvitaan opastusta

Digitaalinen asiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa on lisääntynyt noin 10 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna. Miehistä 33 prosenttia ja naisista 41 prosenttia kertoo nyt käyttävänsä digitaalisia palveluja sosiaali- ja terveyspalveluissa. 

Digitaalinen asiointi on lisääntynyt selvästi myös yli 65-vuotiailla: miehillä 12 prosentista 15:een ja naisilla yhdeksästä prosentista 14:ään vuodesta 2020 vuoteen 2022.

Yleinen digitaalinen asiointi esimerkiksi OmaVerossa tai verkkopankissa on edelleen yleisempää kuin digitaalinen asiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yleisesti digitaalisia palveluita käyttää yhdeksän kymmenestä aikuisesta, kun taas digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluja käyttää huomattavasti harvempi.

Lähes joka viides kokee tarvetta opastukselle digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön. Nuoremmat ikäpolvet tarvitsevat opastusta muita harvemmin. Silti 20–39-vuotiaissakin tuen tarvitsijoita on 62 000. Yli 75-vuotiaissa heitä on jo 346 000.

”Taito asioida digitaalisesti ei ole itsestäänselvyys, minkä vuoksi kaikenikäisillä tulee olla mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen läpi elämän. Digitaalisen asioimisen harjoittelu voisi olla esimerkiksi osa perusasteen ja toisen asteen opetusta”, kertoo tutkija Maiju Kyytsönen.

”Digitaalisen asioinnin helpottaminen on erityisen tärkeää tulevina vuosina, jolloin Suomessa on tarkoitus edistää digitaalisen asioinnin ensisijaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa”, Kyytsönen jatkaa.

Terve Suomi -kyselyyn kutsuttiin 61 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä eri puolilta Suomea. 28 000 (46 % kutsutuista) vastasi kyselyyn. Tutkimusotos muodostettiin siten, että tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen. Tuloksia on saatavissa myös hyvinvointialueittain.

Lähde:

Palvelujen saatavuus, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia

Palvelujen saavutettavuus, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia

Palvelujen toimivuus ja sujuvuus, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia

Palvelujen asiakaslähtöisyys, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia

Digitaaliset palvelut ja digitaalinen asiointi, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia

Tulokset hyvinvointialueittain, taulukoita verkossa 

Kaikki Terve Suomi -verkkoraportit

Lisätietoja:

Anna-Mari Aalto
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7252
anna-mari.aalto(at)thl.fi

Katja Ilmarinen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 6788
[email protected]

Maiju Kyytsönen
tutkija
THL
puh. 029 524 7442
[email protected]

Terve Suomi -tutkimus

Suomalaisten suhtautuminen digitaaliseen asiointiin sosiaali- ja terveyspalveluissa, tuoreita pohjoismaisen kyselyn tuloksia, THL uutinen 14.12.2023.

Aiemmin tutkimuksesta:

Työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus ja itsemurha-ajatukset ovat lisääntyneet – samaan aikaan lääkärille on yhä vaikeampi päästä. THL tiedote 16.5.2023.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen Hyvinvointi- ja terveyserot Pääsivusto Sote-palvelujen johtaminen Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla tutkimusohjelma2sote tutkimusohjelma3hyte