Terveys- ja sosiaalipalvelujen kunnallisen henkilöstön määrissä oli suurta alueellista vaihtelua vuosina 2017–2022
Vuonna 2022 maakuntien välillä oli selkeitä eroja kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärissä. Asukaslukuun suhteutettu henkilöstömäärä oli suurin Etelä-Savossa (530 työntekijää/10 000 asukasta) ja pienin Uudellamaalla (321 työntekijää /10 000 asukasta).
Alueellisia eroa oli myös henkilöstömäärän muutoksissa. Vuosina 2017–2022 Kainuussa henkilöstömäärä 10 000 asukasta kohden nousi 419 työntekijästä 522 työntekijään eli kasvua oli 24,6 prosenttia. Päijät-Hämeessä määrä taas väheni 457 työntekijästä 326 työntekijään eli laskua oli 28,6 prosenttia.
”Maakunnittainen vaihtelu saattaa selittyä väestörakenne- ja palvelutarve-eroilla. On myös tärkeä huomata, että luvut eivät kata henkilöstövuokrausta tai ulkoistettuja palveluja, joilla voidaan koittaa paikata henkilöstöpulaa. Kuitenkin osassa maakuntia henkilöstömäärä on kasvanut huomattavasti ja toisissa vähentynyt. Nämä erot maakuntien kehityssuunnissa ovat mielenkiintoisia, olivat ne sitten vuokratyövoiman tai ulkoistettujen palvelujen lisääntyneestä käytöstä tai henkilöstön vähenemisestä johtuvia. Asiasta tarvittaisiinkin lisää selvityksiä”, kertoo THL:n erikoissuunnittelija Essi Karvonen.
Lähihoitajien ja vastaavassa ammatissa työskentelevien lukumäärä on kasvanut kunnissa eniten
Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa hallinto mukaan lukien oli vuonna 2022 yhteensä noin 215 000 kuntien omaa työntekijää. Määrä kasvoi noin 10 400 työntekijällä (5,1 %) vuodesta 2017 vuoteen 2022.
Lähihoitajien ja vastaavassa ammatissa työskentelevien määrä nousi samassa ajassa noin 10 prosenttia eli noin 5 500 työntekijällä.
Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden määrä väheni noin 1 320 työntekijällä (10,5 %) vuodesta 2017 vuoteen 2022.
Naisten osuus sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtajista on kasvanut 20 vuoden aikana
Kaikista kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöistä miehiä oli vuonna 2022 noin 14 prosenttia. Vuonna 2000 miesten osuus oli 12 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtajista miehiä oli 26 prosenttia vuonna 2022, kun miesten osuus vuonna 2000 oli 37 prosenttia.
"Pitkän aikavälin muutoksia näkyy myös sukupuolijakaumassa. Vaikka sosiaali- ja terveysala on ollut aina hyvin naisvaltainen, johtajina työskentelee miehiä paljon ottaen huomioon miesten osuuden alalla. Johtajien sukupuolijakaumassa on kuitenkin tapahtunut suuri muutos viime vuosikymmeninä eli yhä useampi johtaja on nainen”, Karvonen toteaa.
Tietokantaraportilla tiedot vuodesta 2000 alkaen
Kuntasektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö -tietokantaraportilta voi nyt tarkastella kuntien sote-henkilöstöön liittyviä tietoja vuosilta 2000–2022.
Tietokantaraportti mahdollistaa käyttäjän omat valinnat rekisteriaineistosta eli tietojen monipuolisemman tarkastelun. Mittareiksi voi työntekijöiden kokonaislukumäärän lisäksi valita esimerkiksi sukupuolen, keski-iän, keskimääräisen palveluksessaoloajan tai määräaikaisuuksien osuuden sekä tarkastella tietoja esimerkiksi maakunnittain, toimialoittain tai ammateittain.
Julkisen sektorin sote-henkilöstöstä raportoidaan jatkossa hyvinvointialueittain
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuonna 2023. Jatkossa hyvinvointialueiden sote-henkilöstötilastoja julkaistaan uudessa Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö -tilastoraportissa, joka julkaistaan ensimmäistä kertaa vuoden 2023 tiedoilla.
Nyt julkaistiin viimeinen Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö -tilastoraportti.
Lue lisää kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstöstä
Lisätietoja
Essi Karvonen
erikoissuunnittelija
puh. 029 524 8475
[email protected]
Sanna Palmgren
erikoissuunnittelija
puh. 029 524 8210
[email protected]
SOTE-henkilostotiedot (at) thl.fi
