THL ja Kela: Sosiaalihuollon tiedonhallinta hyvinvointialueilla etenee – hidasteetkin ovat tiedossa
Hyvinvointialueiden sosiaalihuollon järjestelmien hankinnat ovat loppusuoralla. Kanta-käyttöönottoja hidastavat kuitenkin muuttuneet siirtymäajat, jotka saattavat vaikuttaa järjestelmien kehitystyöhön.
THL ja Kela selvittivät hyvinvointialueilta keväällä 2024 sosiaalihuollon Kanta-palveluiden käyttöönottojen etenemisen vauhdittavia ja hidastavia seikkoja. Hyvinvointialueet raportoivat onnistuneensa erityisesti tietojärjestelmähankinnoissaan ja organisoitumisessaan.
Hidastaviksi tekijöiksi tunnistettiin lainsäädännön muutokset ja henkilöstön vaihtuvuus. Lisäksi hyvinvointialueet odottavat, että järjestelmätoimittajat saisivat asiakastietojärjestelmät kehitettyä vaatimusten mukaisiksi.
Käyttöönottojen edistymistä haastavat muuttuneet aikatauluvelvoitteet. Lainsäädännön muutoksilla on mahdollistettu uusi siirtymäaika, joten osa aiemmin ripeässä aikataulussa olleista hyvinvointialueista suunnittelee liittyvänsä vasta myöhemmin.
Asiakastietojärjestelmän kehitystyön vauhti ratkaisee hyötyjen realisoitumisen
Kaikilla hyvinvointialueilla on suunnitelma Kanta-palveluihin liittymisestä tai käytön laajennuksesta. 17 hyvinvointialueelle on valittu yhtenäinen asiakastietojärjestelmä. Muutamalla hyvinvointialueella on uuden asiakastietojärjestelmän kilpailutus vasta käynnistymässä. Ennen kuin uusi järjestelmä on käyttöönotettu, on hyvinvointialueilla käytössään useiden eri toimittajien tuottamia järjestelmiä ja niiden eri versioita.
Jatkossa suurin osa hyvinvointialueiden sosiaalihuollon palvelujen seuraamiseen ja arviointiin tarvittavista tiedoista saadaan suoraan Kanta-palvelujen kautta. Alueiden mahdollisuudet johtaa ja ohjata omaa palvelukehitystään paranee merkittävästi seuraavien kolmen vuoden aikana. Kanta-palvelujen kattavampia toiminnallisuuksia voi hyödyntää esimerkiksi yksityisen ja julkisen palvelutuotannon tilanteissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat noin 24 miljardia, josta sosiaalihuollon osuus on lähes puolet. Sosiaalihuollon palvelujen seurantaan, kehittämiseen ja ohjaamiseen tarvitaan faktatietoa, jotta esimerkiksi sosiaalihuollon asiakkuuksista tiedettäisiin kustannukset ja palvelun onnistuminen. Vain todellisuuteen perustuvalla tiedolla voidaan tarjota asiakkaille oikea-aikaisia ja vaikuttavia palveluja.
Kanta-palvelujen hyödyt käyttöön palvelujen kehittämishaasteissa
Sosiaalihuollon palvelujen tiedollista kehittämistä tukee Kanta-palvelujen kautta tallennettujen tietojen kertyminen THL:n sosiaalihuollon seurantarekisteriin. Asiakastietojärjestelmien kehittämistyö viimeistään nyt mahdollistaisi sote-toimijoille myös näitä hyötyjä Kanta-palveluista. Kanta-palvelujen avulla hyvinvointialueiden ei tarvitse erikseen toimittaa rekisteritietoja THL:lle. Edellytyksenä on, että sosiaalihuollon toimijat ovat liittyneet Kanta-palveluihin ja tallentavat asiakastiedot tarkoituksenmukaisessa muodossa asiakastietovarantoon.
Suurin osa sosiaalipalveluja käyttävistä asiakkaista joutuu vielä odottamaan Kanta-palveluista saatavia hyötyjä. Asiakkaan näkymä omiin tietoihin paranee OmaKannan avulla.
Sosiaalipalveluissa kirjatut tiedot näkyvät OmaKannassa todennäköisesti syksyn aikana jo viidellä hyvinvointialueella.
Toistaiseksi hyvinvointialueet eivät vielä voi hakea Kanta-palvelujen avulla toisen sosiaalihuollon rekisterinpitäjän kirjaamia tietoja, sillä muutos edellyttää luovutustenhallinnan kehittämistä asiakastietojärjestelmiin.
Yksityiset palveluntuottajat mukana julkisessa palvelutuotannossa
Hyvinvointialueille sosiaalihuollon palveluista merkittävän osan tuottavat yksityiset organisaatiot. Yksityiset sosiaalihuollon toimijat tarvitsevat hyvinvointialueiden tukea ennen Kanta-palveluihin liittymistä, sillä esimerkiksi tiedonkulku vaatii järjestelmien yhteentoimivuutta. Hyvinvointialueet ovatkin käynnistäneet tuen suunnittelun yhteistyön mahdollistamiseksi. THL ja Kela ovat laatineet yhteistyötä tukevan ohjeen.
Tietojärjestelmä on sertifioitava ajoissa
Tietojärjestelmätoimittajien vastuulla on tarjota asiakkailleen vaatimusten mukainen asiakastietojärjestelmä. Kun tietojärjestelmätoimittaja edistää järjestelmänsä sertifiointia, vältetään yhteistestauksen ruuhkautuminen ja varmistetaan käyttöönottojen sujuva eteneminen asiakastietolain mukaisesti.
Sote-organisaation täytyy varata järjestelmän hallittuun käyttöönottoon vähintään puoli vuotta. Järjestelmätoimittajien kannattaa huomioida tämä myös omassa kehitystyössään.
Kelan Kanta-palvelut ja THL ovat julkaisseet asiakastietolain liittymisvelvoitteen mukaisen järjestelmän määrittelyt. Vielä ei ole sertifioituna yhtään asiakastietolain liittymisvelvoitteen vaatimukset täyttävää asiakastietojärjestelmää.
Lisätietoja:
Ida-Lotta Sandström
erikoissuunnittelija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
etunimi.sukunimi(at)thl.fi
Jaana Nissilä
liiketoiminnan asiantuntija
Kela
etunimi.sukunimi(at)kela.fi
Aiheesta lisää:
Sertifiointi ja olennaiset vaatimukset (kanta.fi)
