THL kehittäisi perusterveydenhuoltoa osana hyvinvointialueiden toimintaa Kela-korvausten noston sijaan
Hallitus esittää yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten nostamista. Esityksen tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta ja purkaa perusterveydenhuollon hoitojonoja. Lisäksi tavoitteena on siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään ja varhaishoitoon sekä edistää eri ammattiryhmien välistä tarkoituksenmukaista työnjakoa. THL:n arvioi lausunnossaan, että tavoitteet ovat kannatettavia, mutta niiden toteutuminen esityksen mukaisin toimin ei ole varmaa.
THL pitää monikanavaisen rahoitusjärjestelmän vahvistamista epätarkoituksenmukaisena.
”Jos Kela-korvauksia kuitenkin halutaan nostaa, tulisi ne kohdentaa tarkkarajaisiin palvelukokonaisuuksiin ja sellaisiin palveluihin, joita hyvinvointialueilla ei laajasti tarjota tai niiden saatavuus on huono. Perusterveydenhuollon kehittämiseen Kela-korvausjärjestelmä ei tällaisenaan sovellu kovinkaan hyvin”, toteaa johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen.
Perusterveydenhuollon kehittämistä kannattaisi tehdä hyvinvointialuejärjestelmän pohjalta
THL katsoo, että tarkasteltaessa koko palvelujärjestelmää on yhdenvertaisempaa ja vaikuttavampaa kehittää perusterveydenhuoltoa osana hyvinvointialueiden toimintaa, mutta myös yksityistä palvelutuotantoa hyödyntäen. Perusterveydenhuoltoa ei voi korjata pistemäisillä toimilla, vaan sen kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä ja asianmukaisesti resursoitua työtä.
Hyvinvointialueet ja yksityinen sektori kilpailevat samoista ammattilaisista. Kilpailu esimerkiksi yleislääketieteen erikoislääkäreistä eri avosairaanhoidon sektorien välillä todennäköisesti lisääntyisi, jos esitys toimeenpantaisiin nykymuodossaan. THL katsookin, että vaikutuksia hyvinvointialueiden henkilöstön saatavuuteen tulisi arvioida nykyistä huolellisemmin. Hallituksen esittämä malli todennäköisesti lisää myös hallinnollista työtä ja kustannuksia.
Kela-korvauksesta hyötyvät THL:n arvion mukaan ne, joilla on varaa maksaa omavastuuosuus lääkärinpalkkiosta, tarvittavasta diagnostiikasta, ja jotka asuvat alueilla, joilla yksityisiä palveluita on tarjolla.
THL katsoo, että on epäselvää, missä määrin Kela-korvausten nostaminen siirtäisi palvelujen käyttöä julkiselta yksityiselle sektorille ja missä määrin se koituisi lähinnä tueksi henkilöille, jotka olisivat muutoinkin käyttäneet yksityisiä palveluja.
”Koska yksityisten palvelujen käyttö keskittyy hyvätuloisille, voi korvauksien nosto entisestään lisätä sosioekonomista epätasa-arvoa palvelujen saatavuudessa ja käytössä”, Tynkkynen sanoo.
Kela-korvausjärjestelmään ei sisälly hintasääntelyä. Kuten esityksen vaikutusarvioissakin todetaan, yksityisellä sektorilla on merkittävää hinnoitteluvoimaa johtuen muun muassa markkinoiden keskittymisestä. THL huomauttaa, että esitykseen sisältyy riski, että korvausten nosto ei koidu palveluiden käyttäjien eduksi, vaan siirtyy palveluiden hintoihin. Tällöin siitä pahimmassa tapauksessa muodostuu epätarkoituksenmukainen yritystuki.
Lisätietoa
Yhteystiedot
Liina-Kaisa Tynkkynen
johtava tutkija
puh. 029 524 8517
[email protected]
