THL kutsuu 16 000 Suomessa asuvaa terveyskyselyyn – tutkimus tuottaa kattavaa tietoa esimerkiksi elintavoista, toimintakyvystä ja lihavuudesta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii tänä syksynä, miten Suomessa asuvat 15 vuotta täyttäneet voivat ja millaisia kokemuksia heillä on terveyspalveluista. Kyselyyn kutsutaan 16 000 satunnaisesti valittua eri puolilta Suomea.
Tämän vuoden Terve Suomi -tutkimuksessa kerätään tietoja eurooppalaiseen EHIS-tutkimukseen (European Health Interview Survey). Tutkimus tuottaa vertailukelpoista tilastotietoa Euroopan unionin jäsenmaiden väestön terveydestä, toimintakyvystä, elintavoista sekä terveyspalvelukokemuksista.
Lihavuus on kasvava kansanterveydellinen ongelma koko Euroopassa
Kesällä mediat uutisoivat, että suomalaisten paino nousee nopeammin kuin muiden eurooppalaisten. Tulokset perustuvat EU:n terveys- ja elinolokyselyihin.
Vuoden 2014 tilastossa Suomi oli lihavuuden yleisyydessä EU-maista 12. sijalla, mutta vuonna 2022 olimme nousseet jo kolmanneksi. Lihavuus on Suomessa merkittävä kansanterveysongelma, josta koituu myös huomattavia kustannuksia kansantaloudelle.
”Suomessa 30 prosentilla aikuisista on lihavuutta, mikä tarkoittaa 1,2:ta miljoonaa henkilöä. Myös vaikea lihavuus on yleistynyt erityisesti 20–44-vuotiailla aikuisilla, joilla se on kolminkertaistunut 20 vuoden aikana. Lihavuuden yleistyminen johtuu yhteiskunnallisista muutoksista, kuten ruokaympäristön muuttumisesta ja passiivisen elämäntavan yleistymisestä”, kertoo tutkimuksen vastaava tutkija Suvi Parikka.
Suomessa hedelmien päivittäinen kulutus on alle EU-jäsenmaiden keskiarvon ja kasvisten kulutus Euroopan keskitasoa. Tällä hetkellä 25 prosenttia miehistä ja 40 prosenttia naisista syö suosituksen mukaisesti hedelmiä ja kasviksia useita kertoja päivässä. Ravitsemussuosituksen tavoitetaso on vähintään 500–800 grammaa päivässä (puolet marjoja ja hedelmiä sekä puolet kasviksia).
”Suomalaisten ruokavaliot ovat pitkällä aikavälillä parantuneet, mutta täysjyväviljan, kasvisten, marjojen, hedelmien ja palkokasvien käyttöä olisi edelleen syytä lisätä. Suositusten mukaiset ruokavaliot ja riittävä liikunta muodostavat perustan lihavuuden ehkäisylle. Myös riittävä uni ja stressin vähentäminen edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Yhteiskunnan tukea tarvitaan siihen, että yksilöt voivat tehdä arjessaan terveyttä edistäviä valintoja”, kertoo tutkimuspäällikkö Satu Männistö.
Vastauksia toivotaan kaikenikäisiltä ja eri elämäntilanteissa olevilta
Tutkimuksen osallistujat on valittu satunnaisesti Digi- ja väestötietoviraston tiedoista. Jokainen tutkimukseen kutsuttu edustaa alueensa samanikäisiä ja -sukupuolisia henkilöitä, eikä ainuttakaan vastaajaa voi korvata toisella.
Ensimmäiset kutsut tutkimukseen lähetetään postitse syyskuussa. Kyselyyn voi vastata verkossa tai paperilomakkeella suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Vastaaminen vie aikaa noin 15 minuuttia.
"Tulosten luotettavuuden kannalta on tärkeää, että jokainen kutsun saanut vastaa kyselyyn”, Parikka sanoo.
Julkaistuista tuloksista ei voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia.
Lisätietoja
Suvi Parikka
tutkimuksen vastaava tutkija
THL
puh. 029 524 7959
[email protected]
Satu Männistö
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8594
[email protected]
