THL: Lasten ja nuorten terapiatakuussa tulisi ensimmäiseksi vahvistaa olemassa olevien mielenterveyden hoitomenetelmien käyttöä ja yhdenvertaista saatavuutta
THL katsoo, että hallituksen esittämä lasten ja nuorten mielenterveyttä koskeva terapiatakuu tulisi ottaa käyttöön vaiheittain. Ensin olisi varmistettava, että koko maassa on riittävästi henkilöstöä auttamaan lapsia ja nuoria matalalla kynnyksellä. Samalla palveluvalikoimaa on laajennettava niin, että menetelmillä voidaan tarjota apua kaikille lapsille ja nuorille.
”THL ehdottaa terapiatakuun porrastettua käyttöönottoa siten, että takuun piiriin tulevat ensin jo käytössä olevat vaikuttavaksi osoitetut interventiot. Vaikuttavaksi osoitettujen lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoon tarkoitettujen interventioiden saatavuus on Suomessa parantunut nopeasti, mutta käytön juurtuminen on kesken”, sanoo ylilääkäri Outi Linnaranta THL:sta.
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotettujen kuukauden aikarajoitusten sijaan THL pitää parempana panostaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyteen ja toiminnan sujuvuuteen sekä sisällön vaikuttavuuteen.
THL antoi lausunnon lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevan hallituksen esityksen luonnoksesta. Lausuntoaika loppui 9.6.
THL:n mukaan tulisi varmistaa, että kaikki lapset ja nuoret saavat vaikuttavaa tukea ja hoitoa. Tässä tarvitaan myös kansallista seurantaa ja ohjausta.
”Hyvinvointialueilla on kovat säästöpaineet ja resurssipula, joiden vuoksi täytyy priorisoida myös käytettäviä ja käyttöön otettavia menetelmiä. Tässä palvelujärjestelmän ulkopuolisten tahojen tehtävänä on varmistaa kansalaisten oikeus vaikuttavaan tukeen ja hoitoon”, sanoo Linnaranta.
Ensisijaista on resursoida mielenterveyttä edistävä ja riskejä ehkäisevä työ
THL:n lausunnon mukaan lasten ja nuorten mielenterveyden näkökulmasta ensisijaista olisi, että koko maassa olisi riittävästi ammattilaisia tekemään mielenterveyttä edistävää ja riskejä ehkäisevää työtä. Koulujen tulisi niin tiloiltaan kuin yhteisönä mahdollistaa lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja hyvinvointi.
”Tavoitteena tulisi olla, että lapset ja nuoret oppivat aikuisilta ne tiedot ja taidot, joiden avulla he ylläpitävät hyvinvointiaan ja voivat toipua kuormittavista tilanteista,” toteaa kehittämispäällikkö Hanne Kalmari THL:sta. Tämä edellyttää, että kaikilla hyvinvointialueilla on riittävästi aikuisia tarjoamassa opetusta ja tukea oppimiseen mutta myös psyykkisiin oireisiin.
Kaikkien lasten ja nuorten parissa työtään tekevien ammattilaisten mielenterveys- ja päihdehäiriöihin liittyvää osaamista tulisi vahvistaa, sillä jokainen kohtaaminen on mielen hyvinvoinnille tärkeä. "Tavoite tulisi olla se, että jokainen ammattilainen osaisi kohdata lasten ja nuorten tarpeet, tarjota apua ja arvioida terapiaan ohjaamisen tarvetta," toteaa Kalmari.
Hallituksen esityksen luonnoksessa on vakavia yhdenvertaisuusongelmia
Hallituksen esitysluonnoksessa tavoite on, että lapset ja nuoret saisivat mielenterveyden häiriöihin ja niiden ehkäisyyn apua nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Erityisesti sosiaalihuollossa terapiatakuun toteutumiselle esitetyn kuukauden aikarajan seuraaminen on työlästä. Lisäksi esitetty aikaraja on ristiriidassa jo olemassa olevan palvelutarpeen arviointia koskevan aikarajan kanssa.
THL:n mukaan luonnoksessa on merkittäviä yhdenvertaisuuden ongelmia.
”Yhdenvertaisuuden kannalta on ongelmallista, että resursseja kohdennetaan lailla niin, että apua tarjotaan nopeasti lievemmin oireileville lapsille ja nuorille. On vaara, että lapset, nuoret ja perheet, jotka tarvitsevat monimuotoista tai pitkäaikaista tukea, jäävät epäarvoiseen asemaan. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien näkökulmasta ehdotus ei ole riittävä eikä yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen. ”Valmistelut palveluvalikoiman laajentamiseksi tulee aloittaa välittömästi, jotta terapiatakuu voi laajeta koskemaan kaikkia väestöryhmiä,” sanoo Outi Linnaranta.
Hyvinvointialueet mahdollistavat sen, että eri toimijoiden tarjoamia ja toisaalta esimerkiksi perheiden tarvitsemia palveluita voidaan sovittaa yhteen aiempaa paremmin.
THL muistuttaa myös, että lasten ja nuorten mielenterveys on riippuvainen myös heidän huoltajiensa voinnista ja työikäisten mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluiden laadulla on heijastevaikutus lapsiin ja nuoriin. ”Lapsilla varhaisen tuen interventiot ovat vain osa työskentelyä perheen kanssa. Interventioiden kohteena ovat tyypillisesti lasten vanhemmat, ei lapsi”, Kalmari toteaa.
Lisätietoja
Hanne Kalmari
Kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7779
[email protected]
Outi Linnaranta
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 7517
[email protected]
