THL:n arvio: Hallitusohjelman kokonaisvaikutuksissa nuorten aikuisten elämään on suuria ristiriitoja
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma nostaa vahvasti esiin nuoret, mutta tavoitteet ja kirjaukset ovat osittain ristiriitaisia, selviää THL:n selvityksestä. Hallitusohjelmassa on THL:n asiantuntijoiden mukaan nuorten arjen kannalta positiivisia tavoitteita, mutta samalla puuttuva rahoitus tai leikkaukset tavoitteita tukevista tekijöistä voivat vesittää vaikutukset.
Hallitusohjelmassa halutaan panostaa nuoriin esimerkiksi nostamalla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrää sekä panostamalla opinto-ohjaukseen ja moniammatilliseen tukeen lukioissa. Samalla kuitenkin leikataan nuorten arjesta, jolloin jää huoli, kuinka hyvin nuoret pystyvät opiskelemaan.
Viimeaikaisten arvioiden mukaan yksi viidestä parikymppisestä nuoresta on saanut julkisesta terveydenhuollosta apua mielenterveyden ongelmien vuoksi ja joka kolmas raportoi vaikeita masennus- tai ahdistusoireita. Asiantuntijat pitävät todennäköisenä, että masentunut tai ahdistunut nuori ei kykene lisävelvollisuuksiin.
”Mielen hyvinvointi heijastuu kykyyn opiskella, työllistyä, perustaa perhe ja olla osa yhteiskuntaa. On hienoa, että nuoret aikuiset nousevat hallitusohjelmassa näin keskeiseen rooliin. Silti esitysten kokonaisuutta tarkastellessa herää epäilys, kuinka asetetut tavoitteet pystytään saavuttamaan”, toteaa ylilääkäri Outi Linnaranta THL:stä.
THL:n selvityksessä ei huomioitu huhtikuun kehysriihen päätöksiä, jossa tehtiin lisäleikkauksia myös nuorten aikuisten arkeen.
”Huhtikuun kehysriihen päätökset, kuten opiskelijoiden asumistuen siirtäminen yleiseltä asumistuelta takaisin opiskelijoiden asumistukeen heikentävät opiskelijoiden tilannetta haastavassa talousympäristössä”, Linnaranta jatkaa.
Nuorten arkea koskevilla leikkauksilla voi olla paitsi välittömiä, myös kauaskantoisia vaikutuksia pitkälle aikuisuuteen.
”Nuoren liikkumavara elämässä kapenee leikkausten myötä. Ajatuksena on ollut, että hallitusohjelma toteutuessaan lisäisi työllistymistä ja parantaisi huoltosuhdetta. Vaikutus voi kuitenkin olla useiden nuorten kannalta päinvastainen. Voi jopa olla, että päätökset lisäävät entisestään nuorten aikuisten ahdistuneisuutta ja opinnot pidentyvät”, sanoo Linnaranta.
Aiemmat budjettipäätökset ovat asiantuntijoiden mukaan osittain ristiriidassa hallitusohjelman ylätason tavoitteiden kanssa.
”Esimerkiksi aikuiskoulutustuen leikkaus ja opintotukien indeksijäädytys ovat lisäkouluttautumisen kanssa ristiriidassa. Seurauksena voi olla esimerkiksi omilleen muuttamisen lykkääntyminen ja lisäkouluttautumisen vaikeutuminen tutkinnon jälkeen”, arvioi johtava asiantuntija Päivi Lindberg THL:stä.
”Hallituksen puoliväliriihtä 2025 silmällä pitäen hallitusohjelmassa on kannatettavia tavoitteita, kuten sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen. Sen toteutumista on tarkasteltava kokonaisuutena huomioiden esimerkiksi asumistuen leikkaukset”, Lindberg jatkaa.
Esimerkkejä hallitusohjelman (HO) kirjauksista
- HO: Tavoitteena on turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustinelementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa.
- Budjetti: Opintotuen indeksijäädytys
- THL:n arvion mukaan toimet lisäävät opiskelijoiden velkaantumista, lisäävät huolta omasta pärjäämisestä koulutuksen aikana ja siten heikentävät nuorten mielen hyvinvointia.
- HO: Huomioidaan asunnottomuuden poistamisessa erityisesti nuoret asunnottomat. Edistetään nuorten tuettujen asumisyksiköiden perustamista.
- Budjetti: Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen 0 €; Asumisneuvontatoimintaan 0 €; Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen 2ME 2023-2027 (summan puolitus).
- Budjetti: Asumistuen leikkaus vuosittain: 2024 -180 M€; 2025 -363 M€; 2026 -363 M€; 2027 -363 M€; 2028 -363 M€
- THL:n arvion mukaan nuorilla on parempi mahdollisuus hakea ja saada tukea asunnottomuuteen liittyviin sosiaalisiin ongelmiin. Samalla kuitenkin leikataan voimakkaasti asumistuesta. 15–29-vuotiaat ovat suurin ikäryhmä asumistuen saajissa.
- HO: Tunnistetaan vapaan sivistystyön merkitys osaamisen lisäämisessä ja harrastamisessa. Hallitus kasvattaa omavastuuosuutta aikuisten harrastusmuotoisessa toiminnassa vapaassa sivistystyössä.
- Budjetti: Alennetaan valtion rahoitusta ja tätä vastaavasti korotetaan vapaan sivistystyön opiskelijamaksuja: Kansalaisopistot -12,5 M€; Opintokeskukset -7 M€; Kesäyliopistot -2 M€; Kansanopistot -2 M€; Liikunnan koulutuskeskukset -1,5 M€
- THL:n arvion mukaan toimet ovat ristiriitaisia. Vapaa sivistystyö tunnistetaan hallitusohjelmassa merkityksellisenä koulutuksen sekä liikunnan tarjoajana, jota halutaan vahvistaa. Samalla alennetaan valtion rahoitusta ja korotetaan maksuja. Muutos voi haitata erityisesti vähätuloisia sekä pienillä ja syrjäisillä paikkakunnilla asuvia.
Lisätietoja:
Kuinka arvioida hallitusohjelman mielenterveysvaikutuksia - fokus nuorissa aikuisissa
Päivi Lindberg (nuoret hallitusohjelmassa)
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7648
Outi Linnaranta (vaikutukset mielen hyvinvointiin)
ylilääkäri
puh. 029 524 7517
