THL:n ehdotus sote-rahoitusmallin päivittämiseksi: sairausluokkien lisääminen ja tietopohjan laajentaminen tarkentaisivat arviota palvelutarpeesta
THL on julkaissut ehdotuksensa hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta koskevan laskentamallin päivittämiseksi. Malli koskee sitä, miten valtaosa hyvinvointialueiden noin 26 miljardin euron rahoituksesta jaetaan vuosittain alueiden kesken. Malli perustuu alueiden asukkaiden palvelutarpeeseen, joka puolestaan määritellään pääosin asukkaiden sairastavuuden avulla.
Tähän mennessä sairastavuus on huomioitu 123 sairausluokan avulla. Mukana on erityisesti pitkäaikaissairauksia, kuten diabetes, veren-painetauti ja eri syöpiä.
THL:n ehdotuksen mukaan sairausluokkien määrä kasvaisi 193:een. Monia luokkia tarkennettaisiin, esimerkiksi vammoja ja myrkytyksiä sisältävä luokka jaettaisiin 20 luokaksi. Listaan myös lisättäisiin esimerkiksi laskimoiden vajaatoiminta.
THL on kehittänyt luokitusta aiempaan tapaan yhdessä hoitavien lääkäreiden kanssa.
”Luokituksen laajentaminen huomioisi aiempaa paremmin sairauksien kirjoa, jota sote-palveluissa hoidetaan. Rahoitusta voitaisiin näin kohdentaa aiempaa tehokkaammin todellisten palvelutarpeiden mukaisesti”, sanoo THL:n erityisasiantuntija Taru Haula.
Laskentamallissa eri sairauksia koskevia diagnoositietoja sekä muita tietoja poimitaan eri rekistereistä ja tietojen avulla kullekin alueelle lasketaan niin kutsuttu tarvekerroin.
Tarvekerroin kuvaa alueen asukkaiden palvelutarvetta suhteessa maan keskimääräiseen tasoon. Sen avulla lasketaan lopullinen summa, jonka alue saa valtiolta sote-palvelujen järjestämiseen.
Tarveperustaisella rahoituksella pyritään turvaamaan se, että eri puolilla maata asuvat saavat yhdenvertaiset palvelut.
Pitkäaikaisdiagnoosit tulisi huomioida ainakin kahden vuoden ajalta
Pitkäaikaisdiagnoosit on tähän saakka huomioitu vuosittaisessa rahoituksen laskennassa aina yhden vuoden ajalta. THL ehdottaa, että vastedes diagnoosit huomioitaisiin ainakin kahdelta vuodelta.
”Vaikka pitkäaikaisdiagnoosit ovat määritelmällisesti pysyviä sairauksia, niiden pidempi poimintajänne voi tukea tarvemallin ennusteiden vakautta. Tämä voi rauhoittaa huolta tietopohjan laadusta”, sanoo THL:n erikoistutkija Tuukka Holster.
Tietopohjaa tulisi laajentaa työterveyshuollon ja opiskeluterveydenhuollon tiedoilla
Sairausluokkien lisäämisen sekä pitkäaikaisdiagnoosien poiminnan aikajänteen kasvattamisen ohella THL esittää, että laskentamallin tietopohjaa laajennetaan myös muulla tavoin.
Mukaan tulisi ottaa esimerkiksi työterveyshuollon, opiskelu-terveydenhuollon ja suun terveydenhuollon tiedot kaikkien ammattiryhmien osalta.
Mitä laajempi tietopohja on, sitä kattavammin väestön sairastavuus voidaan tunnistaa. Tietopohjan laajentaminen toisi esiin palveluiden tarvetta, joka nyt jää hyvinvointialueilta havaitsematta.
”Jollain alueilla voi olla niin sanotusti tyydyttämätöntä palvelutarvetta sen vuoksi, että julkiset sote-palvelut ovat alueella riittämättömiä. Hyvinvointialueilla pitäisi olla mahdollisuus tarjota palveluita yhdenvertaisesti,” Holster toteaa.
Lähtökohtana edelleen sairastavuuteen perustuva rahoitusmalli
THL:n ehdotus lähtee siitä, että sote-rahoituksen laskentamallin tulee edelleen perustua tietoihin väestön sairastavuudesta.
Vaihtoehtoisena mallina on joskus esitetty niin sanottua demografista mallia, jossa palveluiden tarvetta ennakoidaan alueen väestöpohjan perusteella. Mallin etuna on se, että se ehkäisisi diagnoosien kirjaamista vain rahoituksen maksimoimiseksi.
”Demografinen malli ennustaa heikosti palveluiden käyttöä, vaikka ihmisten ikä ja sukupuoli saadaan malliin mukaan hyvin tarkasti. Sairastavuustieto sisältää paljon sellaista tietoa, jota ei pelkällä ikärakenteella voida huomioida”, Holster sanoo.
Vaikka demografiset ja sairausperusteiset tarvekertoimet ovat joillain alueilla lähes samat, tyypillisesti niiden ero on useita prosenttiyksiköitä ja usein jopa 10 prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.
”Näin suuret muutokset rahoituksen jakautumisessa voisivat pahimmillaan johtaa palveluiden vaarantumiseen joillain alueilla.”
THL:n ehdotus sote-rahoituksen laskentamallin kehittämiseksi liittyy hyvinvointialueiden rahoituslakiin, jonka mukaan mallia on päivitettävä vähintään neljän vuoden välein.
Ehdotuksessa mallin aineistopohjaa päivitetään tuoreemmaksi ja tarvetekijöitä lisätään.
Rahoitusmallin tarvetekijöiden päivitys on osa mallin kolmannen vaiheen kehittämistä. Valtiovarainministeriön asettama hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittämisen valmisteluryhmä tekee oman ehdotuksensa tarvetekijöiden päivityksestä THL:n julkaiseman tutkimuksen pohjalta.
Lisätiedot:
Työpaperi: Hyvinvointialueiden sote-rahoituksen tarvevakiointimalli: päivitys 2025
THL: Hyvinvointialueiden sote-palvelujen tarveperustainen rahoitus
VM: Hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittäminen
Tuukka Holster
erikoistutkija
THL
p. 029 524 7937
Taru Haula
erityisasiantuntija
THL
p. 029 524 7455
[email protected]
