Hyvinvointialueiden sote-palvelujen tarveperustainen rahoitus

Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon yleiskatteisesta rahoituksesta suurin osa, noin 80 prosenttia, perustuu väestöjen palvelujen tarpeeseen.

Alueiden välillä on suuria eroja esimerkiksi väestön sairastavuudessa, ja nämä erot puolestaan heijastuvat suuriksi eroiksi palvelutarpeessa.

Tarveperustaisella rahoituksella pyritään turvaamaan kansalaisille yhdenvertaiset palvelut eri puolilla maata. Laskennan takana olevat tarvekriteerit perustuvat kansainvälisestikin katsoen korkealaatuiseen aineistoon ja tutkimustyöhön.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rahoitus tulee useasta eri lähteestä. Aikaisemmin merkittävä osa kuntien järjestämien palveluiden rahoituksesta on perustunut valtion kunnille jakamiin valtionosuuksiin.

Vuonna 2023 vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyi itsehallinnollisille hyvinvointialueille. Samalla sote-palvelujen rahoitusjärjestelmä uudistettiin pääosin valtion rahoitukseen ja tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi. Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, mutta ne voivat periä asiakas- ja käyttömaksuja.

THL tutkii ja kehittää korvausmallia

THL on tutkinut, mitkä tekijät tarveperusteisissa korvausmalleissa ja valtionosuuksien määrittelyssä tulisi huomioida. Rahoitusmalleja on kaikkiaan kolme: terveydenhuolto, vanhustenhuolto ja sosiaalihuolto. Niissä on huomioitu sairastavuuden lisäksi väestön demografisia ja sosioekonomisia tekijöitä, joilla on yhteyttä palvelujen käyttöön.

THL:n tutkimustyö perustuu olemassa oleviin rekistereihin, kuten THL:n hoitoilmoitusrekisteriin sekä Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Digi- ja väestötietoviraston keräämiin tietoihin. Väestö kohdentuu alueille kotikuntatiedon mukaan. Tutkimusaineistosta ei voi tunnistaa yksittäisiä ihmisiä.

Palvelujärjestelmä ja hoitokäytännöt muuttuvat jatkuvasti, ja myös rekisteritietojen sisältö ja kattavuus paranevat. Tulevaisuuden sote-järjestelmä tarvitsee rahoituksen järjestämisen tueksi jatkuvaa kehittämis- ja tutkimustyötä. THL jatkaa tutkimusta mahdollisimman oikeudenmukaisen rahoitusmallin kehittämiseksi. Rahoituksen jakautumisen perustana olevia tarvevakiointimalleja tulee lain mukaan tarkistaa vähintään neljän vuoden välein.

Tarvekertoimien laskenta

Hyvinvointialueittaiset, suhteelliset sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvekertoimet kuvaavat alueen asukkaiden palvelutarvetta suhteessa maan keskimääräiseen tasoon. Alueiden välillä on merkittäviä eroja esimerkiksi sairastavuudessa, jotka puolestaan heijastuvat suuriksi eroiksi alueittaisessa palvelutarpeessa.

Tarvekertoimia käytetään hyvinvointialueiden tarveperusteisen rahoituksen laskennassa, millä pyritään turvaamaan kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet palveluihin eri puolilla maata. Tarvekertoimet on laskettavissa myös muille väestön osajoukoille, esimerkiksi postinumeroalueittain. Tämä mahdollistaa tulosten hyödyntämisen myös alueiden sisäisessä resurssien jakamisessa.

THL toimittaa tarvekertoimet vuosittain elokuussa valtiovarainministeriölle hyvinvointialueiden rahoituslaskelmia varten. Tarvekertoimien ennakkotiedot toimitetaan ja julkaistaan vuosittain keväällä. Tarvekertoimien laskennassa käytettävä tietopohja jäädytetään vuodesta 2025 alkaen vuosittain helmikuun viimeinen päivä.

Alla oleva laskentataulukko sisältää rahoituksessa käytettävät tarvekertoimet ja niiden laskentatiedot kaavoineen.
Laskentataulukko tarvekertoimille (excel, 1812kt)

Muistio 29.11.2024: Ehdotus hyvinvointialueiden rahoituksen tarvelaskennassa käytettyjen aineistojen vuosittain toistuvaksi julkaisuksi ja laskennan aineistojen ajantasaistamiseksi

Sairastavuus keskeinen tarve-erojen selittäjä

Ihmisten palvelutarpeet ovat erilaisia. Osa ei vuoden aikana tarvitse lainkaan julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita, toiset puolestaan käyttävät monia eri palveluja.

Sairastavuus on tärkein tulevaa palvelujen tarvetta selittävä tekijä. THL on kehittänyt tarvevakiointimalliin sisältyvää sairausluokitusta yhteistyössä sairaanhoitopiirien ja kuntien kanssa. Kliinisten asiantuntijoiden näkemysten ja tilastollisten tarkastelujen pohjalta muodostunut sairausluokitus sisältää tällä hetkellä noin 120 luokkaa. Sairausluokitukseen on pyritty sisällyttämään Tautiluokituksesta tulevaa palvelujen käyttöä ennustavia sairauksia, jotka havaitaan rekisteriaineistosta mahdollisimman luotettavasti ja valtakunnallisesti kattavasti.

Sairastavuustietoa poimitaan laajasti yksilötasoisista rekisteritietolähteistä.

Tietolähteet ja tietolähteen selitteet (rekisteri tai rekisterin osa, josta tiedot poimittu):

TL1a
THL: Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri, laitoshoitojaksot
TL1b
THL: Sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteri
TL2
Kela ja ETK: Vammaistukijaksot ja kuntoutus sekä työkyvyttömyyseläkkeet
TL3
THL: Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri, erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit
TL4
THL: Perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri, käynnit lääkärin vastaanotolla
TL5
Kela: Sairaspäivärahajaksot
TL6
Kela: Lääkkeiden korvausoikeudet
TL7
THL: Syöpärekisteri
TL8
THL: Syntymärekisteri
TL9
THL: Näkövammarekisteri
TL11
Kela: Korvatut lääkeostot

Lähde: Holster T., Haula T., Korajoki M. 2022. Sote-rahoituksen tarvevakiointi, Päivitys 2022. THL Työpaperi 26/2022, liitetaulukko 4.

Tulevaa rahoitustarvetta arvioidaan SOME-mallilla

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rahoitustarpeen vuosittainen kasvu huomioidaan THL:n kehittämän ja ylläpitämän sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvua ennustavan sosiaalimenojen analyysimallin (SOME) kasvuennusteen mukaisesti.

SOME-malli on alun perin kehitetty kestävyysvajelaskelmiin ja ikääntymiseen liittyvien kustannusten ennakointiin valtakunnan tasolla. THL on kehittänyt mallin aluetasoiseksi ja sisällyttänyt arviointiin keskeiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon laitos- ja avohoidon palvelumuodot hyvinvointialue- ja sairaanhoitopiiritasolla.

Täydennetyllä SOME-mallilla kustannuksia voidaan arvioida menetelmin, joita on pitkään käytetty EU:n fiskaalisen kestävyyden metodologian mukaisesti näiden palveluiden menopaineen kehityksen arvioinnissa. Metodologia kattaa sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon ja tulonsiirtojen rakenteen varsin yksityiskohtaisesti. SOME-mallia päivitetään määräajoin.

Koko maan tasolla käytetään samoja maakuntien ja sairaanhoitopiirien tiedoista aggregoitua aineistoa, jolloin lähtövuoden jakaumatiedot ovat yhteneviä.