THL:n laaturekisterien yleisen vointimittarin valinta etenee – sote-toimijoilta toivotaan käyttökokemuksia eri mittareista
THL kerää hyvinvointialueilta ja muilta sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta kokemuksia terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien yleisistä vointimittareista. Vointimittarin avulla potilas voi itse arvioida omaa oloaan, ja sen tuottama tieto on osa hoidon laadun ja vaikuttavuuden arviointia.
Kysely vointimittareiden käyttökokemuksista on auki 28.3.–14.4.2023.
THL:ssä on vuodesta 2021 lähtien kartoitettu käytössä olevia yleisiä vointimittareita ja niiden soveltumista suomalaisten laaturekisterien yhteisiksi mittareiksi. Vuoden 2022 aikana valittiin alun perin tunnistetuista noin yhdestätoista yleisestä vointimittarista jatkotarkasteluun ensisijaisesti kolme:
- EQ-5D-5L
- WHODAS 2.0 (12 kysymyksen mittari)
- PEI (Patient Enablement Instrument).
Työn aikana kuitenkin tunnistettiin, että lopullisen mittarin valinnan taustaksi tarvittavaa käyttö- ja tutkimustietoa oli vielä rajallisesti saatavilla.
”Nyt toivomme kentän toimijoilta käytännön kokemuksia yleisten vointimittareiden soveltuvuudesta terveydenhuollon arkiympäristöön. Vastauksista on iso apu yhteisten mittareiden valintaprosessissa, joten toivomme, että mahdollisimman moni toimija vastaa kyselyyn”, sanoo THL:n erikoissuunnittelija Liisa Penttinen.
Vointimittari vahvistaa asiakaslähtöisyyttä
Potilaan omaa vointia kuvaavat mittarit eli PROM-mittarit (Patient Reported Outcome Measures) ovat standardoituja kyselyjä, joilla potilas arvioi esimerkiksi elämänlaatuaan, oireitaan, toimintakykyään, mielialaansa tai sitä, miten hyvin hän kokee pärjäävänsä oman sairautensa kanssa.
Vointimittareita on sekä yleisiä että tiettyyn sairauteen keskittyviä.
”Yleisen mittarin käyttö ei rajaa pois sairauskohtaisia mittareita. Toiveena on, että eri mittareita käytetään rinnakkain tai harkinnan mukaan myös vaihtoehtoina toisilleen eri osissa hoitoketjua. Vointimittarit tuovat potilaiden ja asiakkaiden näkemyksen hoidon laadusta mukaan potilastyöhön ja tiedolla johtamiseen”, Penttinen sanoo.
Vointimittarilla yhdenmukaista ja vertailukelpoista tietoa
Yleisen vointimittarin valinta on THL:n laaturekisteritoiminnan yksi tärkeimmistä - ja samalla vaikeimmista - tavoitteista.
THL:n vaikuttavuusylilääkäri Aapo Tahkola toteaa, että tilanne kentällä on tällä hetkellä sekava, sillä sote-organisaatioissa on viime vuosina otettu käyttöön erilaisia vointimittareita ilman kansallista suunnitelmaa kokonaisuudesta. Samaan aikaan käydään vilkasta keskustelua yleisten vointimittareiden soveltuvuudesta sote-palveluiden arkiympäristöön ja kustannusvaikuttavuuden vertailuun eri potilasryhmien välillä.
”Toivon, että aloitetulla valintaprosessilla kykenisimme yhtenäistämään käytäntöjä, tunnistamaan viisaita käyttötapoja ja sopimaan yhdessä parhaiten soveltuvan yleisen vointimittarin tai mittareiden käytöstä”, Tahkola sanoo.
”Yleisen vointimittarin soveltuvuus voi myös näyttäytyä erilaisena eri osissa hoitoketjua. Esimerkiksi PEI-mittari on herättänyt suurta kiinnostusta perusterveydenhuollossa, mutta mittari ei välttämättä vastaa riittävän hyvin erikoissairaanhoidon tarpeisiin”, hän jatkaa.
THL toivoo, että alueilla ei tehtäisi nyt merkittäviä päätöksiä mittarin valinnassa, vaan odotettaisiin kansallisten laaturekistereiden ratkaisuja. Yleisen vointimittarin tai -mittareiden valinta saataneen valmiiksi vuoden 2023 aikana.
Vastaa kyselyyn
Kerro meille käyttökokemuksesi vointimittareista viimeistään 14.4.2023.
Organisaatioista on mahdollista lähettää myös useita vastauksia, jos mittarista on käyttökokemuksia eri toimialoilla tai eri potilasryhmillä. Kyselylinkkiä saa myös mielellään jakaa eteenpäin omissa verkostoissa.
Aiheesta lisää
Yhteystiedot
Liisa Penttinen
erikoissuunnittelija
THL
puh. 029 524 6094
[email protected]
