Miten valitsen toimintakyvyn mittarin?

Tämän sivun sisältö

• Käyttötarkoitus ja tiedonkeruutapa
• Mikä tiedonkeruutapa sopisi parhaiten tilanteeseen?
• Käytänkö yleistä vai tiettyä sairautta koskevaa mittaria?
• Toimintakykymittareiden valintakriteerit
• Kansalliseen käyttöön suositeltavien toimintakykymittareiden valintakriteerit

Käyttötarkoitus ja tiedonkeruutapa

Kun valitset mittaria, mieti, miksi teet arvioinnin. Haluatko

• kuvailla?
• ennustaa?
• erotella?
• seurata?

Arvioinnin tarkoitus ja luonne ratkaisevat, millainen mittari on paras. 

Mikä tiedonkeruutapa sopisi parhaiten tilanteeseen? 

Voit kerätä tietoa monilla eri tavoilla. Näitä tapoja ovat esimerkiksi

• havainnointi
• haastattelu
• kysely
• testi tai mittaus
• edellisten yhdistelmä.

Havainnointi sekä haastattelu, joka perustuu avoimiin kysymyksiin tai keskusteluteemoihin, ovat toimintakyvyn kuvailevaa eli laadullista arviointia. Laadullisilla menetelmillä saat tietoa, jota ei voi saada muilla menetelmillä.

Jos haluat tietää, miten sairaus tai vamma vaikuttaa asiakkaan elämään ja osallistumiseen, asiakkaan oma näkemys on välttämätön. Silloin voit käyttää itsearviointimenetelmiä, kuten strukturoitua haastattelua tai antaa asiakkaalle täytettäväksi kyselylomakkeen. 

Jos haluat selvittää jonkin elinjärjestelmän toimintaa, mittaus tai testi on usein paras vaihtoehto. 

Kattavimman kuvat saat, kun yhdistät eri menetelmiä.

Käytänkö yleistä vai tiettyä sairautta koskevaa mittaria?

Moneen sairauteen on kehitetty sairausspesifi mittari, joka kuvaa juuri kyseisen sairauden aiheuttamia haittoja. Niiden avulla saat usein paremmin esille esimerkiksi kuntoutuksen vaikutuksia tietyllä kohderyhmällä. Jos haluat verrata erilaisia potilasryhmiä toisiinsa tai suhteessa väestöön, tarvitset geneeristä eli yleistä mittaria, joka soveltuu eri sairausryhmille.

PROM-mittarit eli vointimittarit 

PROM-mittarit (PROM= Patient Reported Outcome Measure) ovat standardoituja kyselyitä, joilla kerätään asiakkaan itsensä raportoimaa laatu- ja vaikuttavuustietoa. PROM-mittarin alustava suomennos on vointimittari. Muitakin kuvauksia on käytetty, kuten itsearviointimittari, asiakkaan itsensä täyttämä kysely, asiakkaan raportoima vaikutusmittari ja elämänlaatumittari. Vointimittareita on sekä yleisiä eli geneerisiä että tiettyä sairautta koskevia eli sairausspesifejä.

Geneerisiin PROM-mittareihin voi tutustua lisää Terveysportin sivuilla TOIMIA-tietokannassa.
TOIMIA-tietokanta (Terveysportti) 

Esimerkkejä TOIMIA-tietokannasta löytyvistä geneerisistä eli yleisistä PROM-mittareista:

• EQ-5D -mittari (Terveysportti) 
• EuroHIS-8 -elämänlaatumittari (Terveysportti)
• PROMIS, Yleinen terveys -mittari (Terveysportti)
• 15D, Terveyteen liittyvää elämänlaatua arvioiva mittari (Terveysportti) 
• RAND-36, Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari (Terveysportti)
• WHODAS 2.0, Terveyden ja toimintarajoitteiden arviointimittari (Terveysportti)
• WHOQOL-Bref, Maailman terveysjärjestön elämänlaatumittari (Terveysportti) 

Asiakkaiden itsensä ilmoittamia tietoja pidetään tärkeänä osana hoidon suunnittelua ja sen laadun arviointia. Vointimittareilla voidaan kartoittaa asiakkaan oma näkemys tilanteestaan ja tarpeistaan. Vointimittareilla arvioidaan asiakkaan omaa kokemusta muun muassa:

• terveydentilastaan
• oireistaan
• toimintakyvystään ja
• elämänlaadustaan.

Vointimittarilla asiakkaalta voidaan kysyä esimerkiksi ”Kuinka tyytyväinen olette terveyteenne?” (EuroHIS-8/ WHOQOL-Bref) tai ”Kuinka vaikeaa sinun oli viimeisten 30 päivän aikana seistä pidempään, esim. 30 minuuttia?” (WHODAS 2.0). 

Vointimittareilla kerättyä tietoa käytetään:

• sosiaali- ja terveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden arviointiin
• tiedolla johtamisen tueksi ja vertaisarviointiin
• kliinisen työn tueksi ja hoidon suunnitteluun
• riskiryhmien tunnistamiseen ja
• asiakasosallisuuden vahvistamiseen.

Geneerisen PROM-mittarin käyttö mahdollistaa vertailun yli sairaus- tai kohderyhmärajojen – mutta vain, mikäli eri ryhmillä käytetään samaa mittaria. Geneeriset PROM-mittarit ovat jo laajasti käytössä, mutta konsensusta yhteisestä mittarista ei ole muodostettu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Laaturekisteriprojektin yhtenä prioriteettina on valita yhteinen vointimittari kaikkiin kansallisiin laaturekistereihin. 
Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit (Sote-palveluiden johtaminen -sivusto) 

Toimintakykymittareiden valintakriteerit

TOIMIA-verkostossa on laadittu yhtenäiset kriteerit hyvälle toimintakykymittarille kansainvälisten ohjeiden ja suositusten perusteella. Käyttöön soveltuvan mittarin tulisi täyttää mahdollisimman moni alla olevista kriteereistä.

Käyttölupa

Ennen mittarin käyttöä on aina selvitettävä mittarin käyttölupa joko TOIMIA-tietokannasta tai suoraan mittarin kehittäjältä tai ylläpitotaholta. Jos mittari on TOIMIA-tietokannassa, sen tiedoissa on ilmoitettu mittarin ylläpitotaho ja käyttöoikeudet. Mikäli käyttöoikeus on rajoittamaton, mittaria voi käyttää vapaasti. Jos käyttöoikeudeksi on merkitty osin rajoitettu tai rajoitettu, on aina otettava yhteys ylläpitotahoon ja sovittava käyttöoikeus organisaatiokohtaisesti. Käyttöoikeus on aina sovittava erikseen sekä paperisen että mahdollisen sähköisen version käyttöön.

Maksuttomuus

Mittarin maksuttomuus on suositeltavaa, sillä tällöin mittarin käyttö on mahdollista kaikkialla. Mikäli mittarin käyttö sisältää maksuja, on tällaisen mittarin käytöstä sovittava organisaatiossa ja päätettävä käyttö- ym. maksujen maksajasta.

Todennetut mittarin mittausominaisuudet (psykometriset ominaisuudet)

Mittarin mittausominaisuuksia arvioidaan ISOQOL-minimistandardien ja COSMIN taksonomian mukaisesti.  
ISOQOL-minimistandardi (englanniksi, PubMed)
COSMIN taksonomia

Tietoa on oltava (ainakin) seuraavilta osa-alueilta:

• Mittarin perusteena olevasta käsitemallista (konstruktio) eli siitä, mitä mittari mittaa ja mille kohderyhmälle se on tarkoitettu
• Mittarin reliabiliteetista eli kyvystä mitata tuloksia toistettavasti ja mahdollisimman pienellä mittausvirheellä
• Mittarin validiteetista eli mittaako mittari sitä, mitä sen pitäisi mitata (tietoa sisältö-, rakenne-, yhtäpitävä- ja erotteluvaliditeetista)
• Muutosherkkyydestä eli mittarin kyvystä havaita muutos asiakkaan tuloksissa silloin, kun tulokset ovat aidosti muuttuneet ja erotella muutostulosten perusteella ne asiakkaat, joiden tilanteessa ei ole tapahtunut muutosta.

Tieteelliset tutkimukset tuottavat tietoa mittarien pätevyydestä, luotettavuudesta ja muutosherkkyydestä. TOIMIA-verkosto on koonnut ja jalostanut tätä tietoa helposti ymmärrettävään muotoon TOIMIA-tietokantaan. Sen avulla ammattilaiset voivat valita sopivan mittarin pätevän tiedon pohjalta. 
Etsi toimintakyvyn mittareita TOIMIA-tietokannasta

TOIMIA-verkosto on kehittänyt toimintakyvyn mittareiden psykometristen ominaisuuksien arviointiprosessin ja sitä tukevan oppaan. 
Opas toimintakyvyn mittareiden arviointiin

Tulkittavuus

Mittarin tulosten perusteella tulee voida esimerkiksi:

• tuottaa indeksiluku tai muu vastaava, joka tunnistaa toimintarajoitteiden olemassaoloa (esim. useus, kesto, intensiteetti, kyvykkyys, laatu tai määrä)
• erotella asiakkaat tarvittaviin ryhmiin (esim. niihin, jotka tarvitsevat tai eivät tarvitse palvelua, diagnostisten ryhmien erottelu)
• tunnistaa tuloksissa muutoksia yli ajan (esim. alku- ja seurantatilanteen välillä).

Yksilön tulosten tulkintaa varten tarvitaan esimerkiksi seuraavia tietoja:

• Mittarin asteikko ja sen suunta, jotta voi tulkita onko tulos hyvä vai huono
• Raja-arvot, joilla määritellään toimintarajoitteen aste (esim. ei ongelmaa, lievä ongelma, kohtalainen ongelma, vaikea ongelma, ei pysty lainkaan)
• Kliinisesti merkittävä muutos, joka kertoo muutoksen merkityksestä sekä kliinisesti että asiakkaalle
• Viitearvot (tutkimuksista ja kliinisestä työstä) samasta kohderyhmästä, jotta asiakkaan tulosta voi verrata niihin.

Ryhmätason (asiakasryhmä, organisaatio, maakunta, väestö) tulosten tulkintaa varten tarvittavia tietoja:

• Riittävän järjestelmälliset ja peittävät mittaukset
• Mm. keskiarvo, jakauma, muutoksen keskiarvo ja jakauma, keskihajonta, keskivirhe
• Väestön viitearvot (vertailu terveeseen väestöön), jotta voidaan määritellä ero väestön keskiarvoiseen terveyteen
• Viitearvot (tutkimuksista ja kliinisestä työstä) samasta kohderyhmästä, jotta asiakkaan tulosta voi verrata niihin.

Käytettävyys

Käytettävyydellä tarkoitetaan mittarin tai arviointimenetelmän käyttökelpoisuutta erilaisissa käytännön tilanteissa.

• Helppokäyttöisyys - mikäli mittaria käyttävät laajasti eri ammattiryhmien edustajat, mittarin tulisi olla helppo käyttää eikä se vaadi lisäkoulutusta
• Vaihtoehtoiset tiedonkeruutavat – paperinen ja sähköinen muoto
• Mittarilla on saatava oleellinen tieto mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman vähän asiakasta kuormittaen (esim. lyhyt ja nopea vastata)
• Turvallinen käyttää sekä ammattilaisen että asiakkaan – mikäli kyseessä on laite tai testi
• Ammattiryhmäspesifeitä mittareita valittaessa on huomioitava soveltaen vastaavia asioita

Kieli

Kielivaatimuksina ovat ainakin suomi ja ruotsi. Lisäksi suositeltavia kieliversioita voisivat olla saame, selkokieli, englanti, arabia, venäjä, somali ja kurdi.

Kansalliseen käyttöön suositeltavien toimintakykymittareiden valintakriteerit

Edellä mainitut kriteerit ovat keskeisiä myös kansalliseen käyttöön valittavien mittareiden kohdalla. Erityistä huomiota tulee kuitenkin kiinnittää seuraaviin kriteereihin:

• Käyttölupa: Mittarilla on oltava käyttölupa kansalliseen jakamiseen ja käyttöön. Kansallisen käyttöluvan vastuutaho on päätettävä. Käyttölupa on oltava sekä sähköiseen versioon että paperimuotoiseen versioon. Nämä mahdollistavat mittarin hyödyntämisen monipuolisesti asiakastilanteissa (paperisena, mobiiliversiot). Lisäksi sähköinen versio mahdollistaa jatkossa tietojen tallentamisen rakenteisessa muodossa tietojärjestelmiin ja tietojen tehokkaan hyödyntämisen.
• Maksuttomuus/Maksullisuus: Mittarin käytön on suositeltavaa olla maksutonta, mikäli mittaria on tarkoitus käyttää kansallisesti ja laajasti eri ammattiryhmillä. Jos kansalliseen käyttöön halutaan kuitenkin valita maksullinen mittari, on lisenssimaksun oltava kohtuullinen ja sille on löydyttävä kansallinen maksaja.