THL:n väliarviointi: Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma tunnetaan, mutta etenkin ammattilaiset toivovat lisää koulutusta
THL on julkaissut väliarvioinnin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelman toteutumisesta vuosina 2019–2023.
Toimintaohjelma on toistaiseksi voimassa oleva kansallinen suositus ja ohjeistus hyvinvointialueille, kunnille ja eri alojen ammattilaisille sekä yhteisöille, joiden perinteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kuuluu. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on haitallinen perinne, jossa ulkoisia sukuelimiä leikataan tai vahingoitetaan jollain muulla tavalla ei-lääketieteellisestä syystä.
Väliarvioinnin tarkoitus oli selvittää, kuinka toimintaohjelma tunnetaan kohderyhmissä ja kuinka siinä suositeltavia toimia on ryhdytty toteuttamaan eri alueilla. Väliarviointi toteutettiin sähköisenä kyselynä ja siihen saatiin yli 300 vastausta.
Toimintaohjelmaa hyödynnetään silpomisen estämiseksi, mutta etenkin ammattilaiset toivovat lisää tietoa ja koulutusta
Kansallisella tasolla silpomiseen puuttumiseen liittyvää työtä on lisätty viime vuosina. Väliarvioinnin perusteella toimintaohjelmaa on hyödynnetty hyvinvointialueilla silpomisperinteen ehkäisemiseksi. Myös maahanmuuttajayhteisöissä yli puolet vastaajista kertoi, että oman yhteisön sisällä silpomiseen puututaan.
Tästä huolimatta kaikissa kohderyhmissä nousi esiin tarve silpomiseen liittyvälle lisätiedolle ja -koulutukselle. Toive korostui ammattilaisilla, jotka kohtaavat työssään silpomisen uhreja.
”Ammattilaiset saavat lisää tietoa silpomisesta ja sen ehkäisystä esimerkiksi THL:n kunniaan liittyvää väkivaltaa käsittelevästä verkkokoulutuksesta. Koulutuksen avulla ammattilaiset voivat kehittää ymmärrystään ilmiöstä ja saavat valmiuksia puuttua kunniaan liittyvään väkivaltaan. Koulutus tarjoaa tietoa esimerkiksi ammattilaisten velvollisuuksista, lainsäädännöstä, ihmisoikeuksista ja väkivallan uhrien palveluista”, kertoo THL:n erityisasiantuntija Mimmi Koukkula.
”Silpomisperinteeseen liittyvä koulutus ei voi kuitenkaan jäädä pelkästään ammattilaisten vastuulle, vaan sitä olisi hyvä saada osaksi opetusohjelmia. Koulutus- ja tutkimusorganisaatioissa on tehty runsaasti opinnäytetöitä silpomisaiheesta, mutta aihe on edelleen mukana vain osassa ammatillisen koulutuksen opetusohjelmista”, Koukkula jatkaa.
Ammattilaisten osaamisen lisääminen on erityisen tärkeää, jotta silpomisen läpikäyneiden tyttöjen ja naisten terveydestä ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Heille tulee antaa tehokkaasti tietoa tarjolla olevasta hoidosta, kuten avaus- ja korjausleikkauksista, ja varmistaa heidän pääsynsä näihin toimenpiteisiin.
Silpomisen ehkäisyn olisi hyvä laajentua terveydenhuollosta hyvinvointialueiden väkivallan vastaiseen työhön
Silpomisen ehkäisyn on aiemmin tulkittu kuuluvan terveydenhuollon vastuulle. Nykyään silpomisen vastaisen työn ajatellaan lisäksi olevan osa väkivallan vastaista työtä, johon tulee kiinnittää huomiota eri sektoreilla. Hyvinvointialueiden myötä työ olisi hyvä ottaa myös osaksi niiden väkivallan vastaista työtä, jota tehdään moniammatillisesti.
Myös yhteisöt, joiden perinteisiin silpominen kuuluu, tulee ottaa aktiivisemmin mukaan ehkäisytyöhön. Näin voidaan varmistaa aiempaa tehokkaampi puuttuminen perinteeseen.
Lisätietoja:
Väkivalta-aiheiset verkkokoulut, Kunniaan liittyvä väkivalta -verkkokoulu (thl.fi)
Seija Parekh
asiantuntija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
[email protected]
Mimmi Koukkula
erityisasiantuntija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
[email protected]
