Toimeentulotuen menot kääntyivät kasvuun vuonna 2024

Toimeentulotuen menot kääntyivät kasvuun vuonna 2024. Toimeentulotuen menot olivat 804 miljoonaa euroa.  Edellisvuoteen verrattuna menot kasvoivat 1,7 prosenttia. 

Vaikka menot kasvoivat, toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien kokonaismäärä väheni. Tukea saaneiden kotitalouksien määrä väheni 2,8 prosenttia ja henkilöiden määrä 2,6 prosenttia edellisvuodesta. Kaikkiaan toimeentulotukea myönnettiin noin 256 000 kotitaloudelle ja noin 377 000 henkilölle. Väestöstä toimeentulotukea sai 6,7 prosenttia.  

”Menojen kasvu johtuu monista syistä. Kotitaloudet saivat keskimäärin enemmän toimeentulotukea kuin vuonna 2023. Tämä johtuu leikkauksista perusturvaetuuksiin, joita toimeentulotuki usein paikkaa. Myös perustoimeentulotuen perusosaan tehtiin lähes kuuden prosentin indeksikorotus”, toteaa THL:n erikoissuunnittelija Samuli Pietilä.

Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä kääntyi kasvuun syyskuussa 2024

Vaikka koko vuoden tietojen mukaan toimeentulotukea saaneiden kotitalouksen määrä väheni viime vuonna, verrattuna kevään ja kesän tilanteeseen tukea saaneiden kotitalouksien määrä kääntyi kuitenkin kasvuun syyskuussa 2024. Vuositasolla toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrät ovat laskeneet vuodesta 2020 lähtien.  

”Monien vuosien laskeva trendi on pysähtynyt”, Pietilä kertoo. 

”Tilastolukujen valossa Petteri Orpon hallituksen tavoite toimeentulotuen saajien määrän puolittamisesta näyttää jäävän toteutumatta”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen.

Raportissa kerrotaan myös tuen saannista hyvinvointialueittain. 

”Perustoimeentulotukea maksetaan kasvukeskuksissa paljon asumiskustannuksiin. Sen sijaan yllättävää on, miten paljon ehkäisevän ja täydentävän tuen saannissa on eroja. Erot herättävät kysymyksiä siitä, onko alueiden välillä eroa myös siinä, miten ihmisiä ohjataan hakemaan tukia”, Saikkonen kuvaa. 

"Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen menojen väheneminen on toki myönteistä, mutta pohdintaa aiheuttaa se, etteivät ne ole paremmin linjassa perustoimeentulotuen menojen kanssa. Saattaa olla, että menojen vähenemistä selittää jokin muu seikka kuin se, että näitä tukia ei tarvittaisi", Saikkonen jatkaa.

THL:n toimeentulotuen tilasto auttaa arvioimaan, miten muutokset perusturvaetuuksiin vaikuttavat toimeentulotukeen

Perustoimeentulotuen kustannukset jaetaan puoliksi valtion ja kuntien kesken. Poikkeuksen tähän tekevät pakolaisten, paluumuuttajien, turvapaikanhakijoiden sekä tilapäistä suojelua saaneiden toimeentulotuki. Tämän osan valtio kustantaa kokonaisuudessaan. 

Valtion kokonaan korvaaman toimeentulotuen määrä on kasvanut, mikä johtuu Venäjän hyökkäyssotaa paenneiden ukrainalaisten siirtymisestä toimeentulotuen piiriin.

”THL:n toimeentulotuen tilasto ei sisällä valtion kokonaan kustantamaa toimeentulotukea. Vaikka tämä vaikeuttaa tilastojen tulkintaa, on siinä myös positiivisia puolia. Tilastoista ilman valtion kokonaan korvaamaa toimeentulotukea on helpompi arvioida, miten muutokset toimeentulotukeen sekä perusturvaetuuksiin vaikuttavat toimeentulotuen lukuihin”, Pietilä kertoo.

THL käyttää toimeentulotuen menojen kuvaamiseen bruttomenoja. Bruttomenot tarkoittavat toimeentulotuen kokonaiskustannuksia ennen kuin niistä on vähennetty mahdolliset takaisinperinnät tai muut vähennykset.

Lisätietoja

Toimeentulotuki 2024

Samuli Pietilä
erikoissuunnittelija
puh. 029 524 7162
[email protected]

Paula Saikkonen
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 8133
[email protected]