Toimintarajoitteisten ihmisten selviäminen korona-aikana – tutkimustuloksia selkokielellä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa selvisi, että korona-aika vaikuttaa eniten ihmisiin, jotka ovat muita heikommassa asemassa. Koronaepidemia uhkaa lisätä erityisesti toimintarajoitteisen ihmisen eriarvoisuutta. Toimintarajoite tarkoittaa, että ihmisellä on suuria vaikeuksia liikkua, nähdä, kuulla, keskittyä tai oppia ja muistaa asioita. Tutkimustulokset osoittavat, että toimintarajoitteiset ihmiset tulee huomioida paremmin kriisitilanteissa.
Selkokieliset tutkimustulokset: Toimintarajoitteisten ihmisten selviäminen poikkeus- ja kriisitilanteissa. (THL)
Korona-ajan vaikutuksia toimintarajoitteisen ihmisen elämässä
Korona-aika heikentää toimintarajoitteisten ihmisten elämää enemmän kuin muiden ihmisten. Tuloksissa selvisi, että esimerkiksi heidän hyvinvointinsa heikkeni korona-aikana. Toimintarajoitteiset ihmiset kokivat muita yleisemmin:
- yksinäisyyttä
- univaikeuksia sekä
- huolta koronaan sairastumisesta.
Myös heidän rahatilanteensa huononi muita ihmisiä enemmän korona-aikana.
Toimintarajoitteisten ihmisten kokemus terveyspalveluista oli korona-aikana riittämätöntä. Tämä näkyi esimerkiksi tärkeiden palvelujen, kuten apuvälinepalvelujen, fysioterapian, henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen vähäisenä saantina. Myös avustajien saanti vaikeutui korona-aikana.
Toimintarajoitteisten ihmisten tarpeet tulee huomioida paremmin kriisitilanteissa
Korona vaikuttaa suuresti toimintarajoitteisen ihmisen elämään ja uhkaa lisätä heidän eriarvoisuuttansa. Korona-aika on osoittanut, että toimintarajoitteisten ihmisten tarpeet ja oikeudet tulee huomioida paremmin kriisitilanteissa. Kaikilla ihmisillä täytyy olla yhdenvertainen mahdollisuus hoitoon. Esimerkiksi kunnat tarvitsevat luotettavaan tietoon perustuvaa ohjeistusta edistääkseen yhdenvertaisuutta.
Selkokieli parantaa saavutettavuutta
Selkokieli on suomen kielen helpommin ymmärrettävä muoto. Se on tarkoitettu ihmisille, joille yleiskieli on liian vaikea. Selkokieli on saavutettavaa eli sitä on helppo ymmärtää, vaikka ihmisellä olisi jokin rajoite tai vamma.
Selkokielen tarve on kasvussa. Syitä tähän on esimerkiksi:
- ikääntyvä väestö,
- ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu ja
- nuorten heikentynyt lukutaito.
Selkokielinen vähemmistö on Suomen suurin kielellinen vähemmistö. Selkokeskuksen arvion mukaan selkokieltä tarvitsevia ihmisiä on Suomessa yli kymmenen prosenttia väestöstä. Selkokielisiä palveluita on toistaiseksi vielä vähän. Selkoaineiston tunnistaa selkotunnuksesta. Selkokeskus edistää selkosuomen käyttöä ja asemaa Suomessa.
Tietoa selkokielestä (Selkokeskus)
THL on julkaissut eri sivustoja selkokielisesti. Lue lisää selkokielestä ja THL:n muista selkokielisistä sivuista Vammaispalvelujen käsikirjasta.
Selkokieli (Vammaispalvelujen käsikirja)
Lue lisää aiheesta
Uutinen selkokielellä: Tutkimustuloksia koronan vaikutuksista ihmisten elämään (verneri.net)
Sainio, P., Holm, M., Ikonen, J., Korhonen, M., Nurmi-Koikkalainen, P., Parikka, S., Skogberg, N., Väre, A., Koponen, P., & Koskinen, S. (2021). Koronapandemian ja sen rajoittamistoimien vaikutukset toimintarajoitteisten ihmisten elämään. Artikkeli on julkaistu Sosiaalilääketieteellisessä Aikakauslehdessä, 58(3). Artikkeli ei ole selkokielinen.
