Tutkimus: H5N8-lintuinfluenssarokote tuottaa hyvän immuunisuojan tällä hetkellä esiintyvää lintuinfluenssavirusta vastaan
Lintuinfluenssarokotuksia tarjottiin Suomessa heinäkuusta 2024 syyskuun 2025 loppuun henkilöille, joilla katsottiin olevan lisääntynyt riski altistua lintuinfluenssalle työtehtävissään. Kohderyhmiin kuuluivat muun muassa turkis- ja siipikarjatilojen työntekijät, lintujen rengastajat sekä eläinlääkärit ja laboratoriotyöntekijät.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutki lintuinfluenssarokotteen tuottamaa immuunisuojaa kliinisessä tutkimuksessa, johon kutsuttiin tutkittavia kaikista rokotteen kohderyhmistä.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin tänään Nature Microbiology -lehdessä. Niiden mukaan kahden rokotteen sarja tuotti lintuinfluenssalta suojaavia vasta-aineita, jotka tunnistivat hyvin korkeapatogeenisia A(H5N1) -lintuinfluenssaviruksia.
Vuonna 2023 H5N1-lintuinfluenssavirus aiheutti Suomessa laajoja taudinpurkauksia, jotka levisivät luonnonvaraisista linnuista turkistarhoille.
Vuosina 2024 ja 2025 Suomessa ei todettu vastaavia epidemioita, mutta samaan kehityslinjaan kuuluvat H5N1-virukset ovat aiheuttaneet Euroopassa ja maailmalla merkittäviä määriä tautitapauksia siipikarjassa ja luonnonvaraisissa linnuissa, sekä levinneet laajasti lypsykarjassa Yhdysvalloissa.
Myös Suomessa on syksyn 2025 kuluessa raportoitu viruksen aiheuttamia luonnonvaraisten lintujen sairastumisia ja kuolemia enenevässä määrin. Yhtään kotieläinten tai ihmisten tartuntaa ei meillä ole havaittu vuoden 2025 aikana.
Rokote tarjoaa pitkäaikaista suojaa
Lintuinfluenssarokotussarja koostui kahdesta rokoteannoksesta, jotka suositeltiin annettavaksi vähintään kolmen viikon välein.
Suomessa kaikkiaan 863 henkilöä otti ainakin yhden annoksen rokotetta, ja 747 henkilöä otti täyden kahden rokoteannoksen sarjan.
Tutkimuksessa arvioitiin rokotteen tuottamia vasteita 39 tutkimukseen osallistuneelta henkilöltä. Heistä yhdeksän oli saanut myös aikaisempina vuosina (2009–2018) yhden tai useamman erilaisen lintuinfluenssarokotteen.
Tutkimuksen mukaan jo yksi rokoteannos tuotti aiemmin rokottamattomista noin puolella ja kaksi annosta valtaosalla vasta-ainevasteen, jonka arvioidaan antavan riittävän suojan lintuinfluenssaviruksen aiheuttamalta taudilta.
Henkilöillä, jotka olivat saaneet aiempina vuosina yhden tai useampia lintuinfluenssarokotteita, jo yksi annos nosti neutraloivien vasta-aineiden määrät korkealle tasolle, eikä toinen annos enää vahvistanut immuunivastetta.
”Tämä viittaa siihen, että aiemmat lintuinfluenssarokotteet ovat tuottaneet pitkäikäisiä muistisoluja, jotka kykenevät tunnistamaan erilaisia H5-lintuinfluenssaviruksia. Näiden muistisoluvasteiden ansiosta myöhemmin annettu rokoteannos voi tuottaa nopeasti voimakkaan ja laaja-alaisen immuniteetin, mikä voi olla tärkeää, jos epidemiatilanne muuttuu äkillisesti”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin.
Rokote tuotti myös T-soluvälitteistä immuunivastetta, jolla voi olla merkitystä pitkäaikaisen immuunisuojan muodostumisessa erilaisia lintuinfluenssaviruksia vastaan.
THL jatkaa tutkimusta arvioimalla sekä suojan kestoa ja sitä, kuinka rokotettujen henkilöiden vasta-aineet ja T-solut tunnistavat eri H5-lintuinfluenssaviruksia.
Tutkimus on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta ja se on toteutettu yhteistyössä Turun yliopiston, hollantilaisen Erasmus-yliopiston, Ruokaviraston, HUS Diagnostiikkakeskuksen ja hyvinvointialueiden laboratoriokeskusten kanssa.
Lisätiedot
Merit Melin
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8903
[email protected]
Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 8246
[email protected]
Erika Lindh
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8039
[email protected]
