Tutkimus: Isät hoitavat pieniä lapsia yhä itsenäisemmin, ja isän perhevapaa lyhentää äidin kotihoidon tuen käyttöä
Isät perustelevat perhevapaiden käyttöä sillä, että vanhemmuus on yhteinen asia. Työpaikoilla suhtaudutaan pääosin myönteisesti perhevapaiden käyttöön ja työelämän joustot helpottavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Erityisesti äitien sosioekonominen asema ja kotihoidon tuen käyttö määrittävät vahvasti isien perhevapaiden käyttöä.
Isien itsenäinen hoitovastuu pienistä lapsista on lisääntynyt jo ennen viimeisintä perhevapaauudistusta. Yhä useammin on niin, että kun isä hoitaa lasta kotona, äiti opiskelee tai on töissä, kertoo Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteinen tutkimus.
"Isät perustelivat tutkimuksessa isyysvapaiden käyttöä sillä, että vanhemmuus on yhteinen asia ja pienen lapsen kanssa oleminen tuntuu oikealta ja itsestään selvältä", kertoo Kelan erikoistutkija Miia Saarikallio-Torp.
Isät perustelevat yleisimmin vapaan käyttämättä jättämistä sillä, että äiti hoiti lasta kotona, usein kotihoidon tuella. Vajaa kymmenen vuotta aiemmin isät kertoivat merkittävimmäksi syyksi taloudelliset tekijät.
Tutkimus perustuu 1–2-vuotiaan lapsen vanhemmille keväällä 2022 suunnattuun Perhevapaakysely 2022 -väestökyselyyn. Kyselyyn vastasi 1 824 äitiä ja 1 524 isää sekä erillisessä otoksessa 609 yhden vanhemman taloudessa asuvaa äitiä.
Tutkimus käsittelee aikaa juuri ennen vuoden 2022 perhevapaauudistusta ja muodostaa vertailukohdan uudistuksen arvioinnille. Tutkimukseen vastanneet vanhemmat eivät siis olleet pitäneet nykymuotoisia perhevapaita, vaan edellisen järjestelmän mukaisia vapaita.
Työ asettaa aiempaa vähemmän esteitä perhevapaiden käytölle
Isät kokevat aiempaa harvemmin työhön liittyvät tekijät esteeksi jäädä perhevapaille. Isät kokivat esihenkilöiden suhtautuvan isien perhevapaisiin pääosin myönteisesti. Kolmasosa isistä kertoi, että esihenkilö oli kannustanut käyttämään perhevapaita. Vain pieni osa (4 %) oli saanut kuulla esihenkilöltään kielteisiä kommentteja.
– Työelämän yleinen kehitys joustavammaksi voi myös helpottaa isien perhevapaiden käyttöä. Näemme kyselyn tuloksista, että ne isät, jotka olivat tehneet paljon etätöitä, olivat tai suunnittelivat olevansa kotona lapsen kanssa pidempään kuin muut isät, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Närvi.
Äidit kokevat yhä harvemmin kielteisiä seurauksia perhevapaista työpaikoilla. Kuusi prosenttia äideistä raportoi, että heidän määräaikaista työsuhdettaan ei ollut jatkettu. Neljä prosenttia äideistä kertoi, että heidän asemaansa oli heikennetty. Alle yhdellä prosentilla työsuhde oli irtisanottu perhevapaan seurauksena.
Miehillä kielteiset seuraukset perhevapaiden pitämisestä olivat vielä harvinaisempia kuin naisilla. Työn kuormitus pidentää kotihoidon tuen käyttöä
Lähes kolmannes vanhemmista kertoi, että työn kuormitus oli kasvanut yli oman sietokyvyn.
Ne äidit, jotka kokivat työnsä liian kuormittavaksi, jäivät kotihoidon tuelle yleisemmin ja pidempään kuin muut äidit. Jos äideillä taas oli ollut erilaisia työaikajoustoja käytettävissään, he käyttivät kotihoidon tukea harvemmin ja lyhyempiä kausia.
"Työnantajat voivat vaikuttaa kotihoitojaksojen pituuteen. Jos halutaan, että äidit palaavat nopeammin töihin, työpaikoilla kannattaa hillitä työn kuormitusta ja lisätä työaikojen joustavuutta", suosittelee Närvi.
Sosioekonominen asema määrittää perhevapaiden käyttöä
Perhevapaiden käyttö on vahvasti yhteydessä sekä äitien että isien sosioekonomiseen asemaan. Korkeammin koulutetut isät käyttävät enemmän perhevapaita kuin matalammin koulutetut isät. Vielä vahvempi yhteys löytyy kuitenkin äidin koulutustason ja tulojen sekä isän perhevapaiden käytön välillä. Mitä koulutetumpi ja suurituloisempi äiti, sitä suurempi osuus isistä oli käyttänyt vanhempainvapaan jälkeistä isyysvapaata.
Äidit käyttävät hyvin yleisesti kotihoidon tukea. Lähes 80 prosenttia tutkimukseen vastanneista äideistä oli jo käyttänyt kotihoidon tukea kyselyn kohteena olevan lapsen kohdalla tai käytti kotihoidon tukea parhaillaan.
Sosioekonomiset erot eivät näkyneet kovin merkittävästi siinä, käyttikö äiti kotihoidon tukea ylipäänsä. Sen sijaan kotihoidon tuen kestossa erot näkyivät vahvasti.
Yli vuoden pituista kotihoidon tukijaksoa suunnitteli 23 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista äideistä, mutta jopa 40 prosenttia ilman korkeakoulututkintoa olevista äideistä. Ennen lapsen syntymää alle 1 500 euroa kuukaudessa nettona saaneista äideistä 51 prosenttia suunnitteli käyttävänsä kotihoidon tukea yli vuoden, mutta yli 3 000 euron kuukausituloja saavista vain 17 prosenttia.
"Äitien ja isien perhevapaiden käyttö kietoutuu myös vahvasti toisiinsa. Äidit käyttävät lyhyempiä kotihoidon tuen jaksoja, mikäli isä on myös käyttänyt perhevapaita", toteaa Saarikallio-Torp.
Tutkimus on osa Työn muuttuvat muodot, perhevapaat ja työn ja perheen yhteensovittaminen -hanketta, jonka toteuttivat THL ja Kelan tutkimusyksikkö vuosina 2022–2024. Hanke on saanut rahoitusta Työsuojelurahastolta.
Lisätietoa
Työn muuttuvat muodot, perhevapaat ja työn ja perheen yhteensovittaminen -hanke
Yhteystiedot
Miia Saarikallio-Torp
erikoistutkija
Kela
puh. 020 634 1968
sähköposti: miia.saarikallio-torp(at)kela.fi
Johanna Närvi
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7467
sähköposti: [email protected]
