Tutkimus: Runsas punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus on yhteydessä lihavuuteen useista muista elintavoista riippumatta
Runsas punaisen lihan ja lihavalmisteiden syönti on yhteydessä lihavuuteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus lisää lihavuuden todennäköisyyttä itsenäisesti – useista muista epäsuotuisista elintavoista riippumatta.
Runsaimmin punaista lihaa ja lihavalmisteita kuluttavien naisten todennäköisyys olla lihava on yli kolminkertainen ja miesten lähes kolminkertainen verrattuna vähiten lihaa kuluttaviin.
Runsas lihan kulutus on yhteydessä lihavuuteen kaikilla koulutustasoilla. Kuitenkin matalasti koulutetuilla lihavuuden todennäköisyys on suurempi kuin korkeasti koulutetuilla.
Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti lihavuuden yhteyttä runsaaseen lihan kulutukseen sekä muihin epäterveellisiin elintapoihin ja koulutustasoon. Elintavoista tutkimukseen otettiin mukaan liikkumattomuus, vähäinen kasvisten ja hedelmien syöminen, alkoholin riskikäyttö ja päivittäinen tupakointi.
”Runsaan lihan kulutuksen ja lihavuuden välinen yhteys on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa. Yhtä ainoaa selitystä tälle yhteydelle ei ole. Lisääntyneeseen lihavuuden riskiin voivat vaikuttaa liharuokien korkea energiapitoisuus sekä sellaiset lihan kulutukseen yhteydessä olevat muut ruokatottumukset, elintavat ja sosiodemografiset tekijät, joita ei tässä tutkimuksessa pystytty huomioimaan”, kertoo erikoistutkija Laura Sares-Jäske.
Tutkimuksessa käytettiin poikkileikkausaineistoa, minkä vuoksi tuloksia ei voida tulkita syy-seuraussuhteina.
Suomessa syödään liikaa punaista lihaa ja lihavalmisteita
Suomessa asuvat aikuiset, varsinkin miehet, syövät punaista lihaa ja lihavalmisteita liikaa. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan miehet kuluttavat punaista lihaa ja lihavalmisteita 182 grammaa vuorokaudessa, ja naiset 107 grammaa vuorokaudessa.
Uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa ja lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 350 grammaa viikossa, mikä tarkoittaa korkeintaan 50 gramman päiväannosta. Tästä prosessoitujen lihavalmisteiden osuuden tulisi olla mahdollisimman pieni.
Ympäristö- ja terveyshyötyjen korostaminen voi olla vaikuttavin keino saada ihmiset muuttamaan ruokavalioitaan
Punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutuksen vähentäminen vaikuttaa myönteisesti niin ihmisten kuin ympäristön terveyteen. Se pienentää ruoankulutuksesta ja ruokajärjestelmästä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja lihavuuden ja siihen yhteydessä olevien kansantautien todennäköisyyttä.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ympäristö- ja terveyshyötyjen yhtaikainen korostaminen voi paremmin motivoida ihmisiä tekemään suotuisia muutoksia ruokavalioonsa.
”Ruokavaliomuutoksia tuettaessa on tärkeää välttää vastakkainasettelua. Pienilläkin askelilla voi saavuttaa merkittäviä terveys- ja ympäristöhyötyjä, jos tarpeeksi moni on muutoksessa mukana. Vähittäinen lihan korvaaminen kasvikunnan tuotteilla on jo hyvä alku”, toteaa erikoistutkija Laura Paalanen.
”On tärkeää, että ruokavaliomuutokset mahdollistetaan taloudellisesti kaikille esimerkiksi terveellisiin ja ympäristöystävällisempiin ruokiin kohdistuvilla verohelpotuksilla. Myös ymmärrettävä tieto ruoan ympäristöystävällisyydestä ja käytännönläheiset ohjeet maukkaan kasvipainotteisen ruoan valmistamiseksi voivat tasoittaa väestöryhmien välisiä eroja valmiuksissa muuttaa ruokavalioita”, Laura Sares-Jäske kertoo.
Tutkimus oli osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamia hankkeita Just food ja Leg4Life. Aineistona käytettiin FinTerveys 2017 -tutkimuksen laajaa aineistoa.
Planetaarinen terveys ja hyvinvointi tunnistaa ihmisen olevan osa luonnon kokonaisuutta
Planetaarinen terveys ja hyvinvointi tarkoittaa, että ihmisen ja muun luonnon terveys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia toisistaan:
- ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus vaikuttavat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kaikkialla
- ihmiset ja yhteiskunnat vaikuttavat toimillaan maapallon tilaan ja sen toimintaan tulevaisuudessa.
THL ehdottaa vaikuttamistavoitteissaan, että planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen nostetaan päätöksenteon ytimeen.
Lähde:
Sares-Jäske L, Tapanainen H, Valsta L, Haario P, Männistö S, Vaalavuo M. Meat consumption and obesity: A climate-friendly way to reduce health inequalities. Public Health Chall. 2024; 3:e163.
Lisätietoja:
Laura Sares-Jäske
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7238
laura.sares-jaske(at)thl.fi
Laura Paalanen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8816
laura.paalanen(at)thl.fi
Valsta L, Kaartinen NE, Tapanainen H, Männistö S, Sääksjärvi K (toim.). Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Raportti 12/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
