Työikäisten ravitsemus on kehittynyt 20 vuodessa pääosin hyvään suuntaan – väestöseurannan merkitys kasvaa tulevaisuuden ruokamurroksissa
Suomessa asuvat työikäiset syövät pääosin terveellisemmin kuin 20 vuotta sitten. Miehillä punaisen ja prosessoidun lihan kulutus on laskenut. Koko väestössä kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä palkokasvien, pähkinöiden ja siementen kulutus on lisääntynyt.
”Tulokset heijastavat osaltaan kauppojen elintarviketarjonnan monipuolistumista, mutta toivottavasti myös väestön pyrkimystä kohti terveellistä ja ympäristön kannalta kestävää ruokavaliota. Näiden kehityssuuntien toivoisi myös jatkuvan”, toteaa erikoistutkija Niina Kaartinen.
Kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksen lisääminen ja toisaalta punaisen ja prosessoidun lihan kulutuksen vähentäminen ovat terveyden ja ympäristön kannalta keskeisiä tavoitteita. Jo aiemmin julkaistujen tutkimustulosten perusteella tiedetään, että suuri osa aikuisista ei saavuta näitä elintarvikeryhmiä koskevia ruokasuosituksia.
Tiedot selviävät THL:n toteuttamasta laajasta FinRavinto-tutkimuksesta, jossa selvitettiin 25‒64-vuotiaiden suomalaisten ruoankulutusta ja ravintoaineiden saannin muutoksia vuosina 1997–2017.
Energiaravintoaineiden laadussa on parantamisen varaa
Vuosina 1997‒2017 hiilihydraattien osuus kokonaisenergiasta laski. Tulosta selittää vehnän ja rukiin kulutuksen väheneminen, joka puolestaan vaikutti muun muassa folaatin saannin vähenemiseen. Samaan aikaan sokerin ja makeisten sekä sokeroitujen juomien kulutuksessa tapahtui vain vähän muutosta.
Nämä kehityssuunnat merkitsevät sitä, että hiilihydraattien laatuun tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Monipuolinen ja runsas kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä täysjyväviljavalmisteiden kulutus ovat suositeltavat keinot lisätä kuidun saantia ja turvata riittävä vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti.
Myös proteiinin ja rasvan osuudet kokonaisenergiasta kasvoivat tutkimusjaksolla. Myönteistä on kerta- ja monityydyttymättömien rasvahappojen saannin kasvu. Se kertoo muun muassa siitä, että kasviöljyt ja kasviöljyä sisältävät levitteet ovat vakiintuneet osaksi suomalaisten arkea.
Toisaalta tyydyttyneiden rasvahappojen saanti on pitkän laskusuunnan jälkeen noussut takaisin vuoden 1997 tasolle. Tärkeimmät tyydyttyneiden rasvahappojen lähteet suomalaisessa ruokavaliossa ovat voita sisältävät rasvat, juustot ja muut maitovalmisteet sekä liharuoat.
”Muutos kohti kasvikunnan tuotteita ja kalaa suosivaa ruokavaliota auttaisi korjaamaan rasvan laatua suomalaisten ruokavaliossa entisestään”, sanoo tutkimuspäällikkö Liisa Valsta.
Suolan saannin vähentäminen vaatii laaja-alaisia toimia
Työikäisten suolan saanti väheni vuodesta 1997 vuoteen 2007 asti, mutta ei enää sen jälkeen. FinRavinto 2017 -tutkimuksen aiemmin julkaistujen tulosten mukaan yli yhdeksän kymmenestä aikuisesta saa ruokavaliostaan liikaa suolaa.
”Tähän kansanterveyden kannalta tärkeään haasteeseen on tartuttava. Keinoja väestön suolan saannin vähentämiseksi ovat muun muassa elintarviketeollisuuden tuotekehitys sekä joukkoruokailun kehittäminen”, Kaartinen kertoo.
Valtakunnallinen ravitsemuksen seurantatieto tukena terveyden edistämisessä ja ruokamurroksissa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on seurannut kansallisissa FinRavinto-tutkimuksissa suomalaisen aikuisväestön ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia viiden vuoden välein vuodesta 1982 lähtien. Tutkimukset on toteutettu osana kansallisia väestön terveystarkastustutkimuksia (FINRISKI-tutkimukset ja vuonna 2017 FinTerveys-tutkimus).
FinRavinto-tutkimuksiin perustuvat tutkimustulokset toimivat tärkeänä tietopohjana muun muassa joukkoruokailun kehittämisessä, elintarvikkeiden täydennystoimenpiteiden suunnittelussa ja vaikuttavuuden seurannassa sekä ravitsemussuosituksia päivitettäessä. Esimerkki väestön terveyden kannalta onnistuneesta elintarvikkeiden täydennyksestä on maitovalmisteiden ja rasvalevitteiden D-vitaminointi.
Säännöllisen ja alueellisesti kattavan ruoankäyttöä koskevan tiedonkeruun yhteydessä kehitetään myös THL:n ylläpitämää kansallista elintarvikkeiden koostumustietokantaa Fineliä.
Fineli-verkkosivusto
Laadukas ravitsemustieto tukee niin terveyden edistämistä yhteiskunnan eri sektoreilla kuin siirtymistä ilmastoystävällisempään ruokajärjestelmään. Tässä yhteydessä ennakoidut suuret muutokset väestön ruokavaliossa merkitsevät ruokamurrosta.
Lähde:
Kaartinen NE, Tapanainen H, Männistö S, Reinivuo H, Virtanen S, Jousilahti P, Koskinen S, Valsta LM. Aikuisväestön ruoankäytön ja ravintoaineiden saannin muutokset vuosina 1997‒2017: kansallinen FinRavinto-tutkimus. Lääkärilehti 5/2021, vsk 76 s. 273 – 280.
Lisätietoja:
Niina Kaartinen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7384
[email protected]
Liisa Valsta (tavoitettavissa 8.2. alkaen)
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7818
[email protected]
Aikaisemmin aiheesta:
Aikuisten ruokavalio on kaukana suositeltavasta. THL tiedote 9.1.2019.
