Työterveydenhuollosta kerääntyvä rekisteritieto tarjoaa yhä paremman kuvan työikäisten työterveyspalveluiden käytöstä
Työterveyshuolto muodostaa merkittävän osan työikäisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kokonaisuudesta. Koko maassa noin 40 prosenttia työikäisistä ja noin 70 prosenttia työllisistä käytti työterveyshuollon palveluita vuosina 2021–2022. THL:n uudet käytettävissä olevat Avohilmo-aineistot antavat oleellista lisätietoa työterveyshuollon käytöstä.
Koko maassa noin 40 prosenttia työikäisistä ja noin 70 prosenttia työllisistä käytti työterveyshuollon palveluita vuosina 2021–2022. Työterveyshuollon henkilöstörakenne on lääkäripainotteinen. Työterveyshuollon vastaanottokäyntejä ja etäasiointeja toteutettiin lukumäärällisesti enemmän sairaanhoidollisista kuin ennaltaehkäisevistä syistä.
Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä toteuttamasta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin työikäisen väestön (15–74-vuotiaat) työterveyshuollon palveluiden käyttöä Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitus (Avohilmo) -raportoinnin perusteella.
Lähes kaksi kolmesta kaikista työterveyshuollossa työskennelleistä ammattilaisista toteutti sekä ennaltaehkäiseviä että sairaanhoidollisia käyntejä, mutta noin kolmannes ainoastaan sairaanhoidollisia käyntejä. Sairaanhoidollista syistä toteutuneet käynnit voivat sisältää sairauteen tai sen epäilyyn liittyviä tutkimuksia, hoitoja tai toimenpiteitä. Moni ammattihenkilö toteutti käyntejä useammalla eri sektorilla, erityisesti yksityisessä terveydenhuollossa.
”Kuten odotettua, valtaosa työterveyshuollossa työskentelevistä ammattilaisista työskenteli samanaikaisesti myös yksityisessä avosairaanhoidossa. Joiltain osin työterveyshuollon sairaanhoidollisia lääkärikäyntejä toteuttivat kuitenkin myös päätoimisesti julkisessa terveydenhuollossa toimivat ammattilaiset. Työterveyshuollosta tehtiin suhteellisen vähäinen määrä lähetteitä julkiseen erikoissairaanhoitoon, mikä selittynee ainakin osin sillä, että erikoislääkärikonsultaatioista järjestetään myös työterveyshuollon omana toimintana”, sanoo THL:n erikoistutkija Markku Satokangas.
Avohilmo-aineistot tutkimuskäyttöön
Työterveyshuolto muodostaa merkittävän osan työikäisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kokonaisuudesta, mutta sen roolia ja vaikutuksia ei ole pystytty aiemmin käytössä olleilla aineistoilla arvioimaan kattavasti. Uudet käytettävissä olevat Avohilmo-aineistot antavat oleellista lisätietoa työterveyshuollon roolista julkisten palveluidemme rinnalla.
”Avohilmon työterveyshuoltotiedot näyttäisivät soveltuvan tutkimus- ja arviointikäyttöön vuodesta 2021 alkaen – mitä ennen tiedot eivät ole kattavia. Työterveyshuollosta kertyneisiin Avohilmo-tietoihin liittyy kuitenkin rajoituksia, joita tulisi huomioida tutkimusasetelmissa. Esimerkiksi chat-asioinnit näyttäisivät rekisteröityneen ohjeistuksesta poikkeavalla tavalla. Avohilmo-tiedot mahdollistavat työterveyshuollon palveluiden käytön aiempaa yksityiskohtaisemman tarkastelun ja auttavat meitä tunnistamaan terveydenhuoltomme eri sektoreiden rinnakkaista käyttöä”, Satokangas sanoo.
Nyt julkaistu työpaperi on ensimmäinen kattava kuvaus työterveyshuollon toiminnasta suomalaisen terveydenhuollon kokonaisuudessa, ja sen tavoitteena on tukea aiheesta käytävää keskustelua.
Lisätietoa
Aiheesta aiemmin julkaistua:
THL:n selvitys: Työterveyshuollon sairaanhoitoon liittyy ongelmia – järjestelmää tulisi uudistaa osana sote-kokonaisuutta (6.3.2023)
Yhteystiedot
Markku Satokangas
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7725
sähköposti: [email protected]
