Ukrainasta pakenevien mukana saapuvat lemmikit pääsevät EU-maihin – muista rabies
Suomeen voi tulla Ukrainan sotaa pakenevien mukana lemmikkieläimiä, jotka eivät täytä kaikkia maahantuontivaatimuksia. Sotaa pakenevia saapuu Suomeen sisärajojen yli ilman kaikkiin heihin kohdistuvaa rajavalvontaa, jolloin lemmikin omistaja ei välttämättä saa ohjeita Tullilta. Jos terveydenhuollon ammattilaisten tietoon tulee henkilö, joka ei ole saanut toimintaohjeita lemmikkinsä maahantuonnin yhteydessä, tulisi henkilöä ohjeistaa olemaan yhteydessä paikalliseen eläinlääkäriin ja sähköpostitse Ruokavirastoon ([email protected]).
EU:n jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, joustavat Ukrainan sotaa pakenevien mukana saapuvien lemmikkien maahantuontivaatimuksissa. Maahantuontivaatimusten tarkoituksena on suojata myös ihmisten terveyttä eläinten ja ihmisten yhteisiltä tartuntataudeilta. Sotatilan vuoksi lemmikkikoirat, -kissat ja -fretit, jotka matkustavat yhdessä omistajansa kanssa, pääsevät tällä hetkellä EU-maihin ilman ennakkohakemusta tai lupaa.
Jos eristykseen määrätty lemmikki puree ihmistä, on otettava yhteys terveyskeskukseen
Euroopassa rabiesta esiintyy eläimillä eniten Venäjällä, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.
Rajanylityspaikoilla Tulli varmistaa maahantuodun eläimen rabiesrokotusasiakirjat ja mikrosirutunnisteen. Jos mikrosiru tai rabiesrokotus puuttuu, Tulli määrää lemmikin 30 vuorokauden kotieristykseen ja omistajan viemään lemmikin eläinlääkärin vastaanotolle rabiesrokotukseen ja mikrosirutukseen 3 vuorokauden kuluessa.
Jos eristyksessä oleva lemmikki puree tai näykkäisee ihmistä, tulee ottaa yhteys paikalliseen terveyskeskukseen. Terveyskeskuksen henkilökunnalle on syytä kertoa, että purrut eläin on Ukrainasta tuotu lemmikki, joka on määrätty kotieristykseen.
Rabiesaltistuksen jälkeen haava tulee puhdistaa heti
Rabies, josta ihmisellä käytetään nimitystä vesikauhu ja eläimellä raivotauti, on viruksen aiheuttama tarttuva aivotulehdus. Tartunnan levittäjiä ovat kotieläimistä pääasiassa koira ja kissa. Ihminen saa rabiestartunnan yleensä sairaan eläimen puremasta. Myös sairaan eläimen syljen joutuminen rikkinäiselle iholle tai limakalvoille nuolaisun välityksellä voi aiheuttaa tartunnan.
Rabiestartuntaa ei voida todeta ennen oireiden alkamista. Oireiseksi kehittynyt rabies johtaa hengityslihashalvauksen vuoksi lähes aina kuolemaan muutaman päivän kuluessa oireiden alkamisesta.
Rabiesaltistuksen jälkeen haava tulee puhdistaa välittömästi, sillä puhdistaminen vähentää tartuntavaaraa merkittävästi. Haava puhdistetaan ensin vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja sen jälkeen 70 % alkoholilla, esimerkiksi käsihuuhteella. Limakalvoaltistuksessa likaantuneet alueet huuhdellaan välittömästi runsaalla vedellä 15 minuutin ajan. Sen jälkeen otetaan yhteys paikalliseen terveyskeskukseen. Lääkärin tekemän riskinarvioinnin jälkeen rokotus- ja immunoglobuliinihoito aloitetaan tarvittaessa mahdollisimman pian, mielellään 24 tunnin kuluessa altistuksesta.
Lisätietoja:
Toimenpideohje ihmisen rabiestartuntojen torjumiseksi
Ukrainalaisten lemmikkieläinten tuomat terveysriskit on syytä tiedostaa (Ruokavirasto)
Ukrainasta pakenevien mukana saapuvat lemmikin pääsevät EU-maihin (Ruokavirasto)
