Uudet suositukset pyrkivät vahvistamaan lasten ja nuorten väkivaltaa koskevan tiedon laatua ja kattavuutta
Väkivallattoman lapsuuden edistäminen edellyttää kattavaa ja laadukasta tietopohjaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta.
Tiedon keräämisen haasteena on tällä hetkellä se, että vain pieni osa lasten ja nuorten kokemasta ja tekemästä väkivallasta tulee viranomaisten tietoon. Lisäksi tällä hetkellä väkivaltatietoa löytyy epätasaisesti eri lapsiryhmistä. Tiedon puutteet liittyvät erityisesti tiettyihin lapsiryhmiin, kuten maahanmuuttajataustaisiin lapsiin, vammaisiin lapsiin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea edelleen vahvistamaan tiedonkeruujärjestelmäänsä.
Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos Marjo Maljan mukaan väkivallattoman lapsuuden edistäminen edellyttää kattavaa ja laadukasta tietopohjaa, johon tilannekuva ja politiikkatoimet voidaan perustaa.
THL:n Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmaan kuuluva Lapsiin kohdistuvan väkivallan tietopohjatyöryhmä on yhteistyössä Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn ohjausryhmän kanssa laatinut suositukset tietopohjan ja tiedon hyödyntämisen vahvistamiseksi.
Keskeisimmät suositukset ovat:
- turvata resurssit keskeisten tietojen tuottamiseen
- varmistaa lasten ja nuorten mielipiteen kuuleminen ja osallisuus
- kehittää väkivaltaan liittyvien rekisteritietojen ja tietopohjan koostamista ja hyödyntämistä
- määrittää taho, joka Suomessa seuraa lapsia koskevan väkivallan tilannetta ja koordinoi tietopohjan kehittämistä.
”Olisi hyvä, että jatkossa kyselytutkimusten ja rekisterien tuottamia tietoja voisi yhdistää esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien lasten kokeman väkivallan tutkimiseksi. Koska käsiteltävät tiedot ovat arkaluonteisia, on erityisen tärkeää huomioida eettiset ja tietosuojanäkökohdat”, toteaa kriminologian ja oikeuspolitiikan tutkija Markus Kaakinen Helsingin yliopistosta.
Kyselytutkimusten rahoitus on tärkeä turvata
Suomessa lapsiin kohdistuvan väkivallan tietopohjan kannalta keskeisimpiä kyselytutkimuksia ovat THL:n Kouluterveyskysely, joka tuottaa tietoa hyvinvoinnista ja myös koetusta väkivallasta, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Nuorisorikollisuuskysely, joka koskee lasten kokemaa ja tekemää rikollisuutta sekä Lapsiuhritutkimus, joka on väkivaltakokemusten laaja erityiskysely.
Näistä tutkimuksista Lapsiuhritutkimuksella ei ole tällä hetkellä pysyvää toteuttajatahoa tai rahoitusta. Kattavan tietopohjan kannalta nämä olisi jatkossa tärkeä turvata.
"Kansalliset kyselyt täydentävät toisiaan tuottaessaan tietoa eri käyttäjäryhmille ja eri tarkoituksissa hyödynnettäviksi", kertoo THL:n tutkimusprofessori Taina Laajasalo.
Lisätietoa
Väkivallattoman lapsuuden turvaamiseen tarvitaan vahva tietopohja
Päätösten tueksi -julkaisu.
Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma
Taina Laajasalo
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7777
[email protected]
Marjo Malja
sosiaalineuvos
STM
puh. 029 516 3581
[email protected]
Markus Kaakinen
kriminologian ja oikeuspolitiikan yliopistotutkija
Helsingin yliopisto
puh. 029 412 0878
[email protected]
