Uudet suositukset stigman ja syrjinnän vastaisen työn tueksi
Lievempiin mielenterveyden ongelmiin liittyvä stigma on viime vuosikymmenen aikana vähentynyt, mutta vakaviin psyykkisiin sairauksiin, päihdeongelmiin ja riippuvuuksiin liittyy edelleen voimakkaita ennakkoluuloja.
Tuoreiden kansallisten suositusten mukaan stigmaa ja siitä johtuvaa syrjintää voidaan vähentää esimerkiksi kohdentamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimia ihmisille, jotka kokevat stigmaa, panostamalla organisaatioiden sisäiseen arvotyöskentelyyn ja vahvistamalla ihmisten parissa työskentelevien ammattilaisten mielenterveys- ja päihdeosaamista. Suositukset sisältävät yhteensä seitsemän osa-aluetta.
“Stigman ja syrjinnän vastaisessa työssä on kyse ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta. Jokaisella ihmisellä on oltava esimerkiksi oikeus riittäviin ja yhdenvertaisiin julkisiin palveluihin ja hyvään elämään”, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Teija Strand.
Stigman huomioiminen tuo uusia näkökulmia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen
Tutkimusten mukaan ihmisten kohtaaminen ja kulttuurisensitiiviseksi muokatut menetelmät ovat tehokkain tapa vähentää stigmaa ja syrjintää.
Järjestöt tekevät arvokasta työtä stigman ja syrjinnän vähentämiseksi ylläpitämällä erilaisia kynnyksettömiä kohtaamispaikkoja. Näiden ohella on tärkeää panostaa esimerkiksi päihteitä aktiivisesti käyttäville ihmisille suunnattujen palveluiden kehittämiseen ja niiden ohessa tehtävään naapurustotyöhön. Tähän työhön tarvitaan mukaan niin palveluiden käyttäjät, poliisi, jalkautuvan ja etsivän työn sekä päihde- ja asumispalvelujen ammattilaiset kuin lähiyhteisö eli naapurit.
Stigmaa ja syrjintää voidaan vähentää paitsi järjestöjen kohtaamispaikkatoiminnalla ja naapurustotyöllä, myös varmistamalla, että stigmaa kokevat ihmiset ja heidän tarpeensa on huomioitu kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimissa. Ymmärryksen lisääntyminen stigman eri muodoista ja niitä tuottavista rakenteista tukee kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää.
”Stigman ja syrjinnän tunnistaminen ja vähentäminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä ja useita samanaikaisia toimia. Suositukset tukevat tätä työtä”, kertoo Strand.
Arvotyöskentely auttaa tunnistamaan syrjiviä käytäntöjä ja sitouttaa työhön
Stigmat voivat kohdistua ja vaikuttaa myös asiakkaita ja potilaita kohtaaviin ammattilaisiin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat kokea eettistä stressiä haastavien asiakastilanteiden tai työyhteisössä esiintyvän, stigmaa luovan ja ylläpitävän puheen seurauksena.
Tämän kaltaisia ongelmatilanteita voi lähteä purkamaan esimerkiksi arvotyöskentelyn avulla. Arvotyöskentelyn tavoitteena on tunnistaa sellaisia työyhteisön tai toimintakulttuurin osa-alueita, jotka ylläpitävät asiakkaisiin tai työntekijöihin kohdistuvaa stigmaa ja syrjiviä käytäntöjä. Työskentelyn avulla luodaan yhteinen ymmärrys työyhteisön toimintaa ohjaavista arvoista sekä varmistetaan arvojen siirtyminen käytännön työhön ja päätöksentekoon.
“Arvotyöskentelyn tuloksena voi olla esimerkiksi seuraava näkökulmamuutos: jos asiakas on aikaisemmin keskeyttänyt hoidon ja sitten palaa, ei hoito ole aikaisemmin epäonnistunut vaan työntekijä on onnistunut luomaan asiakkaaseen hyvän suhteen ja asiakas kokee voivansa palata”, havainnollistaa Strand.
”Parhaimmillaan arvotyöskentely voi lisätä työntekijöiden työhyvinvointia ja työhön sitoutumista merkittävästi. Se on yksi keino, jonka avulla voisimme lisätä sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen veto- ja pitovoimaa.”
Osaamisen vahvistaminen on oleellinen osa stigman purkamista – THL tuottaa verkkokoulun ammattilaisten tueksi
Erilaisten kohderyhmien tarpeiden huomioimisen lisäksi on huomioitava ammattilaisten osaamisen merkitys. Olennainen osa ammattilaisten mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamista on ymmärrys stigmasta ja syrjinnästä ilmiönä sekä stigman vaikutuksista yksilön ja tämän läheisten elämään sekä koko yhteiskunnan sosiaaliseen kestävyyteen.
”Valmistelemme parhaillaan stigman ja syrjinnän vähentämiseen liittyvää verkkokoulua yhdessä keskeisten sidosryhmiemme kanssa. Sen avulla esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan sekä turvallisuusalan ammattilaiset voivat vahvistaa osaamistaan ja saada konkreettisia työkaluja kehittämistyön tueksi. Verkkokoulu valmistuu syksyllä 2024”, kertoo erikoissuunnittelija Maiju Mikkonen THL:sta.
Uusien suositusten laatimisesta vastasi Kansanterveyden neuvottelukunnan alainen Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden jaosto. Jaoston työ on osa mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman sekä päihde- ja riippuvuusstrategian toimeenpanoa.
Lisätietoja
- Strand T, Ridanpää S, Kotovirta E, (toim.) (2023) Suosituksia mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:29
- THL järjestää 12.10. seminaarin, jossa esitellään suosituksia ja keskustellaan niiden sisällöstä. Seminaari on avoin kaikille.
Stigman ja syrjinnän tunnistaminen – kansallisen yhteistyön käynnistäminen - Lisätietoa stigmasta ja syrjinnästä THL:n verkkosivuilla.
Stigma ja syrjintä
Teija Strand (stigman ja syrjinnän vähentämisen ohjelmatyö)
kehittämispäällikkö
[email protected]
Maiju Mikkonen (stigman ja syrjinnän tunnistaminen ja poistaminen -verkkokoulu)
erikoissuunnittelija
[email protected]
