Uusi laki raskaudenkeskeytyksistä ei vaikuttanut merkittävästi keskeytysten määrään
Vuonna 2023 tehtiin noin 8 300 raskaudenkeskeytystä eli 7,1 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä (15–49-vuotiasta) naista kohti.
Vuonna 2023 tehtiin 2,9 prosenttia enemmän keskeytyksiä kuin vuonna 2022.
”Keskeytysten määrän lievä nousu vuonna 2023 ei näytä liittyvän syyskuussa voimaan tulleeseen lakimuutokseen, sillä keskeytysten määrä nousi hieman jo ennen sitä vuonna 2022 ja vuoden 2023 tammi-elokuussa. Siitä huolimatta, että raskaudenkeskeytysten määrä kasvoi vuosina 2022–2023, on keskeytysten lukumäärä laskenut selvästi 2000-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä”, kertoo THL:n erityisasiantuntija Anna Heino.
Päivitetty laki raskaudenkeskeyttämisestä astui voimaan 1.9.2023. Jos raskauden kesto on korkeintaan 12+0 raskausviikkoa, on raskaudenkeskeytyksen peruste aina raskaana olevan oma pyyntö eikä pyynnölle tarvitse esittää perustetta.
”Vaikka Suomessa tehdään yhä melko vähän raskaudenkeskeytyksiä, ei keskeytysten matalaan määrään kannata liikaa tuudittautua. Jos keskeytysmäärät halutaan pitää matalina ja laskusuuntaisina, täytyy siihen myös panostaa yhteiskunnassa. Esimerkiksi maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen, terveydenhuollon sujuvat prosessit, seksuaalikasvatus sekä yhteiskunnan yleinen ilmapiiri ja keskustelu vaikuttavat kaikki keskeytysten määrään”, Heino toteaa.
Vuonna 2023 alle 20-vuotiaille tehtiin 5,8 keskeytystä tuhatta vastaavanikäistä naista kohti. Nuorille tehdään merkittävästi vähemmän keskeytyksiä kuin 10 vuotta aikaisemmin ja vähemmän kuin kaikille lisääntymisikäisille naisille keskimäärin.
Keskimääräinen raskauden kesto keskeytyshetkellä lyheni lakimuutoksen jälkeen
Kuukausitasolla keskeytysten määrä väheni hieman elokuussa 2023 ja oli muita kuukausia suurempi syyskuussa 2023.
”Vaikuttaa siltä, että terveydenhuollon yksiköissä on elokuussa 2023 odotettu 1.9.2023 voimaan tulevaa lakia ja sen takia hieman siirretty toimenpiteitä lain voimaantuloa odottaessa. Syyskuussa 2023 tehtiinkin enemmän keskeytyksiä, mutta määrä tasaantui nopeasti sen jälkeen”, Heino kertoo.
Yksi lakimuutoksen tavoite oli tehdä raskaudenkeskeytysprosessista aiempaa sujuvampi vähentämällä vaadittujen lääkärilausuntojen määrää ja mahdollistamalla keskeytysten suorittaminen yhä laajemmin perusterveydenhuollossa. Keskimääräinen raskauden kesto keskeytyksen hetkellä laski loppuvuodesta 2023, mikä kertoo terveydenhuollon prosessien sujuvoitumisesta.
”Lakimuutoksella näyttää olleen toivottu vaikutus raskauden kestoon keskeytyshetkellä. Loppuvuodesta 2023 raskaudenkeskeytyksiä tehtiin aikaisemmassa vaiheessa raskautta eli keskimääräinen raskauden kesto keskeytyshetkellä oli lyhyempi kuin ennen lakimuutosta. Raskaudenkeskeytys mahdollisimman aikaisessa vaiheessa raskautta on usein raskaana olevan kannalta toivottavaa. Vanha vaatimus kahden lääkärin luvasta sosiaalisissa keskeytyksissä kuormitti myös terveydenhuoltoa turhaan”, toteaa Heino.
Raskaudenkeskeytysten ja synnytysten jälkeinen ehkäisy vaatii toimenpiteitä
Niistä henkilöistä, joille vuonna 2023 tehtiin raskaudenkeskeytys, 9,1 prosentilla edellinen raskaus oli päätynyt synnytykseen kahden vuoden sisällä ennen keskeytystä. 8,2 prosentilla raskaus oli päätynyt raskaudenkeskeytykseen kahden edellisen vuoden aikana.
”Nämä korkeat osuudet valitettavasti kertovat siitä, ettei ehkäisyneuvonta synnytyksen tai keskeytyksen jälkeen ole onnistunut. Raskaudenkeskeytyksen jälkeen tulisi aloittaa viipymättä pitkäkestoinen raskauden ehkäisy. Terveydenhuollossa tulisikin kiinnittää huomiota juuri raskauden ehkäisypalveluihin, jos keskeytysten määrää halutaan laskea”, Heino korostaa.
Lue lisää raskaudenkeskeytyksistä
Lisätietoja
Anna Heino
erityisasiantuntija
puh. 029 524 7177
etunimi.sukunimi.fi
Mika Gissler
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7279
etunimi.sukunimi.fi
