Vanhuspalvelujen henkilöstön työn kuormituksessa on huomattavaa vaihtelua alueiden välillä – esihenkilöt huolissaan henkilöstön jaksamisesta

Vanhuspalvelujen henkilöstön työn kuormittavuudessa on isoja eroja alueiden välillä. Valtakunnallisessa vertailussa suurinta kuormittavuus oli Vantaa-Keravan, Helsingin ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyyn vastasivat toimintayksikköjen esihenkilöt.

Suurin ongelma on Vantaa-Keravan alueella, jossa lähes joka viides (19 %) esihenkilö raportoi yksikkönsä henkilöstön työn kuormittavuuden olevan merkittävä ongelma.

”Aiemmista selvityksistä tiedämme, että esimerkiksi kotihoidossa suuri ongelma ovat jatkuvat ylityöt, sijaisten heikko saatavuus ja kotihoidon asiakkaiden aiempaa suurempi palvelutarve. Esihenkilöt ovat kyselyssä tuoneet esiin vahvan huolensa henkilöstön jaksamisesta,” sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa. 

Vähiten kuormitusta esiintyi Satakunnan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla, joissa korkeintaan 3 % esihenkilöistä raportoi merkittävässä määrin työn kuormittavuutta yksikössään. 

Henkilöstön kuormitusta on pyritty vähentämään toiminnanohjausjärjestelmillä

Kotihoidossa työn kuormitukseen on pyritty vaikuttamaan toiminnanohjausjärjestelmillä, joita on jo varsin kattavasti käytössä alueilla. Järjestelmien tavoitteena on kohdentaa henkilöstö aiempaa paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Erityisesti kotihoidossa toiminnanohjausjärjestelmiä käytetään päivittäisen työn suunnittelussa ja aikataulutuksessa.

Näyttää kuitenkin siltä, että vaikeimman työn kuormituksen alueilla, Vantaa-Keravalla, Helsingissä ja Päijät-Hämeessä, toiminnanohjausjärjestelmilläkään ei ole enää kyetty kohdentamaan henkilöstöä optimaalisesti asiakastarpeisiin nähden. 

”Ongelma on kaksijakoinen. Toisaalta vaikeaa henkilöstön riittämättömyyttä ei mikään tietojärjestelmä pysty enää paikkaamaan, toisaalta toiminnanohjausjärjestelmiltä pitää vaatia parempaa suorituskykyä ja esihenkilöitä ja työtekijöitä pitäisi kuunnella järjestelmiä kehitettäessä”, Sari Kehusmaa toteaa.

Vanhuspalvelujen laatua ja tilannekuvaa voi seurata Sotkanet-tietokannassa

THL on julkaissut tänään iäkkäiden palvelujen laatusuosituksen seurantaindikaattoreja tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissa. Indikaattoreiden avulla seurataan laatusuosituksen toimien etenemistä kansallisesti ja aluetasolla. Indikaattoreita on ollut valitsemassa suuri joukko asiantuntijoita ja eri alojen toimijoita. 

”Ikääntyneille ja heidän omaisilleen indikaattorit tarjoavat tilannekuvan palvelujen laadusta ja yhteiskunnan ikäystävällisyydestä. Palveluntuottajat voivat hyödyntää indikaattoreiden tuottamaa tilannekuvaa laadun parantamiseksi omassa toiminnassaan esimerkiksi henkilöstön koulutuksen ja kehittämistyön painopisteiden määrittelyssä. Hyvinvointialueet, valvontaviranomaiset ja ministeriöt voivat hyödyntää indikaattoreita seurannassa, valvonnassa ja päätöksenteossa,” kertoo THL:n tutkija Petra Saukkonen.

Indikaattoreita voi tarkastella Sotkanetissa:

• Laatusuosituksen seurantaindikaattorit aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi
• Linkki indikaattoriin: Työn kuormittavuus ollut merkittävä ongelma, % toimintayksiköistä lakisääteisissä iäkkäiden palveluissa (ind. 6006)
• Linkki indikaattoriin: Toiminnanohjausjärjestelmällä on pystytty kohdentamaan henkilöstöä hyvin asiakkaiden palvelutarpeisiin nähden, % kotihoidon toimintayksiköistä (ind. 6028)

Yhteystiedot

Sari Kehusmaa
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7914
sähköposti: [email protected]

Petra Saukkonen
tutkija
THL
puh. 029 524 8289
sähköposti: [email protected]