Veriviljelypositiivisten infektioiden nopea tunnistaminen on tärkeää
Veriviljelypositiiviset infektiot aiheuttavat maailmanlaajuisesti merkittävän tautitaakan. Mikrobilääkkeiden ja tehohoidon kehityksestä huolimatta näihin infektioihin liittyvä kuolleisuus on korkea. Jopa kolmannes kuolemista tapahtuu varhain, jo kahden päivän kuluessa positiivisen veriviljelynäytteen otosta.
Tuoreessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin veriviljelypositiivisten infektioiden ilmaantuvuutta, kuolleisuutta ja aiheuttajamikrobeja Suomessa. Erityisenä mielenkiinnon kohteena olivat varhaiseen kuolemaan johtaneet veriviljelypositiiviset infektiot.
Vuosien 2004–2018 aikana veriviljelypositiivisten infektioiden vuosittainen ilmaantuvuus ja kokonaiskuolleisuus kaksinkertaistuivat Suomessa. Ikääntyneiden ja perussairaiden potilaiden osuuden lisääntymisestä huolimatta tapauskuolleisuus ei kuitenkaan noussut. Tämä voi johtua siitä, että infektiot tunnistetaan paremmin ja niiden hoito on tehostunut.
Kotisyntyisten veriviljelypositiivisten infektioiden ja resistenttien E. coli -kantojen osuuden kasvu kertovat, että ehkäiseville toimille ja mikrobilääkehoidon ohjaukselle on tarvetta Suomessa.
Lähes 30 prosenttia veriviljelypositiivisiin infektioihin liittyneistä kuolemista tapahtui varhain. Tämän vuoksi veriviljelypositiivisten infektioiden ja niiden alkuperän nopea tunnistaminen sekä tehokkaan mikrobilääkkeen viiveetön aloitus on tärkeää.
Lisätiedot
Veriviljelypositiivisiset infektiot Suomessa (Helsingin yliopisto)
Keiju Kontula
infektiolääkäri
HUS
[email protected]
