Yhä useampi rikos- ja riita-asia ohjataan sovitteluun
Sovitteluun ohjattujen asioiden määrä nousi vuonna 2023 lähes seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Sovittelutoimistoihin ohjattiin melkein 10 800 sovittelualoitetta, jotka sisälsivät noin 15 000 asiaa.
Aloite tarkoittaa rikosten tai riitojen kokonaisuutta, joka esitetään soviteltavaksi. Se voi sisältää yhden tai useamman sovitteluasian, joka on yksittäinen rikosnimike tai riita-asia.
Valtaosa (noin 14 000) sovitteluun ohjatuista asioista oli rikoksia ja loput riita-asioita. Rikosasiat lisääntyivät noin seitsemän ja riita-asiat noin kaksi prosenttia.
”Sovitteluun ohjatuissa asioissa on palattu taas kasvu-uralle tasaisemman vaiheen jälkeen. On hienoa, että sovittelumahdollisuudesta muistutetaan ja rikos- ja riita-asioita ohjataan sovitteluun esitutkinnan aikana. Sovittelu tarjoaa rikosprosessin rinnalla kulkevan, inhimillisen ja nopean tavan asian käsittelyyn”, sanoo sovittelun kehittämispäällikkö Ilona Rimpilä THL:stä.
Kuva 1. Sovittelukäsittelyyn ohjatut sovittelualoitteet ja niiden sisältämät
rikos- ja riita-asiat 2007–2023.
Yli puolet sovitteluun ohjatuista asioista oli väkivaltarikoksia, ja niiden määrä on kasvussa
Viime vuonna selvästi yli puolet (55 %) sovitteluun ohjatuista asioista oli väkivaltarikoksia. Niitä oli 570 enemmän kuin edellisenä vuonna, ja niiden määrä kasvoi sovitteluun ohjatuista asioista eniten. Suhteellisesti eniten lisääntyivät ryöstöt (35 %) ja liikennerikokset (34 %).
”Tutkimustenkin mukaan sovittelu toimii parhaiten juuri väkivaltarikoksissa. Niissä osapuolilla on yleensä eniten keskustelun ja muun avun tarvetta”, Rimpilä tiivistää.
Viime vuonna 18 prosenttia sovitteluun ohjatuista asioista liittyi lähisuhdeväkivaltaan, mikä on samaa tasoa kuin edeltävänä vuonna. Hallitusohjelman mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta kuitenkin pääsääntöisesti luovutaan, ja sovittelulain muutos on tekeillä.
”THL on useita vuosia kehittänyt lähisuhdeväkivallan sovittelua ja hyvän käytännön mallia siihen. Tällä hetkellä hallitusohjelman mukaisesti lähisuhdeväkivallan sovittelua halutaan kuitenkin rajata”, Rimpilä kertoo.
”Jos lähisuhdeväkivallan sovittelusta luovutaan, toivomme, että aiemmin lähisuhdeväkivallan sovitteluun käytetty resurssi suunnattaisiin lasten ja nuorten sovitteluiden toteuttamiseen”, Rimpilä toteaa.
Sovitteluun ohjataan eniten nuoria miehiä
Vuonna 2023 sovitteluun ohjatuista rikoksesta epäillyistä kolme neljästä oli miehiä ja yksi neljästä naisia. Lähisuhdeväkivallassa epäillyistä kaksi kolmesta oli miehiä ja naisia yksi kolmesta.
Sovitteluun ohjattujen rikosten uhreista puolestaan miehiä oli puolet, naisia 41 prosenttia ja oikeushenkilöitä 8 prosenttia. Lähisuhdeväkivallan uhreista miehiä oli 37 prosenttia ja naisia 62 prosenttia.
Sovitteluun ohjattiin eniten 15—17-vuotiaita ja toiseksi eniten 18—20-vuotiaita epäiltyjä sekä uhreja.
”Nuoria ohjataan sovitteluun eniten, mutta sovittelu ei ole sidottu ikärajoihin”, Rimpilä täsmentää.
Kuva 2. Sovitteluun ohjatut epäillyt ja asianomistajat suhteutettuna väestön tuhatta vastaavan ikäistä kohti 2023.
Kaikki aloitteet eivät päädy soviteltavaksi, suurin osa sovitteluista johtaa sopimukseen
Sovittelutoimistoihin vuonna 2023 ohjatuista rikosasioista vain 57 prosenttia pääsi varsinaiseen sovitteluun. Lähisuhdeväkivallan osalta lukemat olivat melko samanlaiset: myönteisen päätöksen sovittelun käynnistämisestä sai 59 prosenttia asioista. Sovitteluun ohjatuista riita-asioista käynnistyi alle puolet (46 %).
Sovittelutoimiston vastuuhenkilö arvioi soveltuuko asia sovitteluun ja täyttyvätkö sovittelun edellytykset, kuten vapaaehtoisuus ja uhrin etu. Yleisin syy siihen, että sovittelutoimistoon tullut aloite ei johtanut sovitteluun oli, että kaikki osapuolet eivät halunneet sovitella.
”Vaikka sovittelu ei käynnistyisi, osapuolet saavat palveluohjausta ja mahdollisuuden käsitellä asiaa ulkopuolisen kanssa”, kertoo Rimpilä.
Jos sovittelu käynnistyy, se johtaa yleensä myös sopimukseen: vuonna 2023 käynnistyneistä rikossovitteluista sopimukseen päättyi 77 prosenttia ja riita-asioista 66 prosenttia.
THL vastaa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalveluiden järjestämisestä, kehittämisestä ja tilastoinnista valtakunnallisesti. Varsinaisen palvelun tuottavat kunnat, hyvinvointialueet ja järjestöt.
Lisätietoja:
Sovittelun tilastoraportti 2023
Tutustu rikos- ja riita-asioiden sovitteluun
Ilona Rimpilä
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 8086
[email protected]
