Yksinäisyys ja toive asua muualla kuin kotona lisäävät iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden sote-palvelujen käyttöä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan yksinäisyys ja toive asua muualla kuin kotona lisäävät iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä.
Kotihoidon asiakkaista peräti joka kolmas kokee yksinäisyyttä. Lisäksi joka kuudes asiakas tai hänen läheisensä arvioi, että asiakkaan olisi parempi asua muualla kuin kotona.
Yksinäisyys ja toive muualla asumisesta lisäävät asiakkaiden sote-palvelujen käyttöä enemmän kuin muut tutkimuksessa tarkastellut terveyden tai elämäntilanteen osa-alueet. Palvelujen käyttöä lisäävät osaltaan myös korkea ikä, miessukupuoli, parisuhteessa oleminen, yksin asuminen, terveyden ja toimintakyvyn vajeet sekä kuoleman läheisyys.
Jopa 94 prosenttia iäkkäistä kotihoidon asiakkaista käyttää kotihoidon palvelujen lisäksi myös muita sote-palveluja.
“Yksinäisyys ja toive asua muualla kuin kotona sekä erilaisiin palveluihin hakeutuminen kertovat todennäköisesti riittämättömästä avun ja tuen saamisesta sekä turvattomuudesta,” pohtii THL:n erikoistutkija Johanna Edgren.
“Toisaalta puoliso ja läheiset voivat paikata riittämättömiä palveluja, mutta usein he myös auttavat iäkästä läheistään etsimään ja hakemaan erilaisia palveluja,” Edgren jatkaa.
Yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne on huomioitava palvelujen yhteensovittamisessa
Iäkkään tarpeet, elämäntilanne ja kokemus kotona asumisesta on tunnistettava ja huomioitava entistä paremmin palvelukokonaisuuksien suunnittelussa ja palvelujen yhteensovittamisessa.
Palvelujen yhteensovittamisen epäonnistuminen kuormittaa sekä asiakasta että palvelujärjestelmää. Seurauksena voivat olla päällekkäiset tai asiakkaan tarpeisiin vastaamattomat palvelut.
Iäkkäälle ja tämän läheiselle erilaisten palvelujen hakeminen ja saaminen voi olla työlästä ja sirpaleinen palvelujärjestelmä saattaa näyttäytyä monimutkaisena.
Vaikka suurin osa iäkkäistä haluaa asua omassa kodissaan, toivomus asua muualla kuin kotona yleistyy toimintakyvyn tai terveyden heikentyessä.
“Koti ei aina ole iäkkäälle paras paikka asua. Usein siirtyminen tuetumpiin palveluihin voi olla suuri helpotus niin asiakkaalle itselleen kuin hänen läheisilleenkin,” toteaa THL:n johtava tutkija Mari Aaltonen.
Kotihoidon asiakas käyttää useita erilaisia sote-palveluja
Tutkimuksen mukaan kotihoidon asiakas käyttää puolen vuoden aikana keskimäärin kolmea erilaista sote-palvelua, joita ovat esimerkiksi terveyspalvelut, sosiaalihuollon tukipalvelut ja ympärivuorokautinen hoito.
”Kun asiakkaan palvelutarpeet tunnistetaan kattavasti ja palvelujen yhteensovittaminen onnistuu, paranee parhaimmillaan monen ihmisen elämänlaatu. Positiiviset seuraukset ovat siten laaja-alaisia ja ulottuvat taloudellisia hyötyjä syvemmälle,” toteaa Edgren.
Yksinäisyyden taustalla olevien syiden tunnistaminen ja huomioiminen palvelukokonaisuuksien suunnittelussa voisivat vähentää monialaisten palvelujen käyttöä. Esimerkiksi päivätoimintakeskukset, lähitorit ja muut yhteisölliset toimintamuodot sekä yhteisöllinen asuminen voivat vahvistaa kotona asuvan osallisuutta ja lieventää yksinäisyyttä.
Tutkimusaineistona olivat kotihoidon asiakkaiden RAI-arviointitiedot (Resident Assessment Instrument) yhdistettynä RAI-arviointia seuranneen kuuden kuukauden seurantajakson tietoihin terveydenhuollon, avohoidon ja sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekistereistä.
Tutkimus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan tutkimuskokonaisuuteen, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa iäkkäiden palveluista johtamisen ja palvelukokonaisuuksien suunnittelun tueksi hyvinvointialueille.
Lisätietoja
Mari Aaltonen, ym., Yksinäisyys ja toive muualla kuin kotona asumisesta lisäävät iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden sote-palvelujen käyttöä. 59/2023, THL.
Mari Aaltonen
johtava tutkija
puh. 029 524 8532
sähköposti: mari.s.aaltonen(at)thl.fi
Johanna Edgren
erikoistutkija
puh: 029 524 7317
sähköposti: [email protected]
