Usein kysytyt kysymykset digisuosituksista

Liiallinen ruutuaika voi haitata lapsen aivojen kehitystä, keskittymistä, oppimista, heikentää fyysistä terveyttä ja motorisia taitoja sekä häiritä unta. Se voi vähentää sosiaalista vuorovaikutusta ja vaikuttaa vahingollisesti tunne-elämän kehittymiseen. Liiallinen ajanvietto ruutujen äärellä voi lisätä mielenterveyden haasteita ja altistaa riippuvuudelle. Lisäksi ruutuaika syrjäyttää helposti liikkumisen, leikin, lukemisen ja perheen yhteisen ajan. 
Ruutuja ja lapselle sopivaa sisältöä voi käyttää, mutta niiden käyttöä tulisi ajallisesti rajoittaa ja ohjata lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi. Näin päivittäinen ruutuaika pysyy kohtuullisena. 

2–5-vuotiaille ruutuaikaa suositellaan enintään tunti päivässä. 6–10-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa enintään tunti päivässä ja 11–13-vuotiaille enintään kaksi tuntia päivässä.

Laitteiden käytöstä on hyvä sopia yhdessä, jotta eri näkökulmat tulevat otetuiksi huomioon. Keskusteluun vaikuttaa, minkä ikäisistä lapsista on kyse. On tärkeää, että lapset voivat kokea ruutuaikaan liittyvät säännöt oikeudenmukaisiksi ja kohtuullisiksi. Digitaalisten laiteiden käytöstä on hyvä yhdessä sopia kullekin perheelle mahdollisimman hyvin perheen tilanteeseen sopivat säännöt, joissa päätetään esimerkiksi ruutuaika kullekin, milloin puhelinta ja laitteita käytetään tai ei käytetä, missä puhelinta ja laitetta säilytetään yön aikana. 

On hyvä muistaa, että vanhempien oma digilaitteiden käyttö toimii esimerkkinä lapsille. Kun keskustellaan yhdessä laitteiden käytöstä, on myös vanhempien oma laitteiden käyttö hyvä ottaa mukaan keskusteluun.

Erityisesti unitutkijat ovat nostaneet esiin, että ruutujen käyttö tulisi lopettaa vähintään tuntia ennen nukkumaan menoa. Erilaiset valo-, ääni- ja liikeärsykkeet pitävät aivot aktiivisina ja häiritsevät unen tuloa. 

Alle 2-vuotias tarvitsee kehittyäkseen aikuisen läsnäoloa ja läheisyyttä, ympäristön tutkimista, liikkumista, leikkiä ja lukemista. Lapsi kehittyy ja oppii asioita vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja erityisesti kielen kehitykselle tärkeää on kasvokkainen vuorovaikutus. Ihmisen aivojen kehitys ja kehitys ylipäänsä on nopeinta ensimmäisten vuosien aikana, digitaaliset laitteet eivät hyödytä pienen lapsen kehitystä. 

Tutkimukset osoittavat, että digilaitteiden käyttö lisääntyy oman laitteen hankinnan myötä. Liiallisella digilaitteiden käytöllä taas on haittavaikutuksia esimerkiksi aivojen kehittymiseen sekä keskittymiskykyyn. Laitteiden hankinnan viivästymisellä voidaan välttää älypuhelinten sisältämien sovellusten haittavaikutuksia. Tasapainon löytäminen on keskeistä, sillä esimerkiksi liiallinen pelaaminen tai sosiaalisessa mediassa viihtyminen voi syrjäyttää muita elämän osa-alueita. 

Toisaalta suojaavat tekijät – kuten luotettavat ihmissuhteet, riittävä uni ja liikunta – vähentävät haittoja ja tukevat hyvinvointia.
Lapsen oman puhelimen hankintaa kannattaa viivästyttää siihen saakka, kunnes puhelimelle on todellinen tarve lapsen arjessa. Lapsen huoltaja päättää, tarvitseeko lapsi puhelinta, ja vastaa sen vastuullisesta käyttöönotosta. 6–13-vuotiaalle ei suositella älypuhelinta. Jos 6–13-vuotiaalle halutaan hankkia puhelin, suositellaan puhelinta, jossa on vain rajalliset ominaisuudet, kuten soitto- ja viestimahdollisuus. 

Digitaalisten taitojen harjoitteluun lapsi ei tarvitse erikseen omaa laitetta. Erilaisia ohjelmia voi katsoa ja käyttää perheen yhteisillä laitteilla ja digitaitoja voi opetalla koulun omilla laitteilla. 

Jos lapsella on jo oma älypuhelin, sen voi pitää, mutta silloin kannattaa kiinnittää huomiota sen käyttöön, sisältöihin ja ruutuaikaan. Kannattaa keskittyä siihen, miten lapsi laitetta käyttää ja asettaa käytölle sopivia rajoituksia. Lapsi ei saa käyttää eikä altistua sisällöille tai sovelluksille, jotka sisältävät hänen kehitykselleen haitallista sisältöä. Sosiaalisen median palveluita eivät myöskään saa käyttää alle 13-vuotiaat.

Jos perheellä on mahdollisuus vaihtaa älypuhelin lapsen ikätasolle sopivampaan puhelimeen, sen voi vaihtaa.

Sosiaalisen median ympäristöt pohjaavat algoritmeihin, jotka on säädetty maksimoimaan käyttäjän alustalla viettämä aika.  Tämä altistaa somen ongelmalliselle ja mahdollisesti riippuvuutta aiheuttavalle käytölle, millä voi olla kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin, mielenterveyteen ja ajankäyttöön. 

Somen koukuttavan luonteen lisäksi lapset saattavat törmätä alustoilla epäsopivaan sisältöön ja toimijoihin, kuten sopimattomalle mainonnalle, seksuaalisiin tarkoituksiin houkuttelulle (grooming), vihamieliselle ja väkivaltaiselle sisällölle tai rikolliselle toiminnalle.  Lapsilla ja nuorilla itsesäätely ja kriittinen medialukutaito ovat vielä kehittymässä. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä vähemmän hänellä on mahdollisuuksia arvioida sosiaalisen median uhkia tai suojata siellä itseään haitalliselta toiminnalta ja sisällöiltä.

Monet sosiaalisen median palvelut ovat myös asettaneet käyttöehdoissaan ikärajaksi 13 vuotta. Sosiaalisen median palveluiden ikärajoja tulee noudattaa, eikä vanhempien tule antaa lapsen käyttää palveluja käyttöehtojen vastaisesti.

Huolestua kannattaa silloin, kun digilaitteiden käyttö alkaa selvästi haitata lapsen hyvinvointia, arkea tai ihmissuhteita. Kyse ei yleensä ole yksittäisestä päivästä tai tunnista, vaan toistuvista muutoksista lapsen käytöksessä. Esimerkiksi uniaika lyhenee tai unirytmi sekoittuu, koulutehtävät tai päiväkotipäivä sujuu huonommin, ruokailu, liikkuminen tai lepo jäävät vähemmälle. Käytöksessä voi ilmetä ärtyisyyttä, levottomuutta tai voimakkaita tunnepurkauksia erityisesti ruudun ääreltä poistuttaessa. Lisäksi voi olla vetäytymistä, alakuloa tai ahdistuneisuutta. Lapsi vaikuttaa väsyneeltä tai ylikuormittuneelta. Voi myös ilmetä sellaista, että laitteiden käyttö jatkuu salaa tai sovittuja sääntöjä rikotaan toistuvasti. 

Jos vanhempana tarvitset tukea tai sinulla on herännyt huoli lapsesi hyvinvoinnista, saat apua neuvolasta, koulun opiskeluhuollon palveluista, sosiaalipalveluista sekä järjestöistä.