Köyhyyttä kokeneiden kirjoitukset kertovat, että köyhyyden katkaisu edellyttää elämän ennakoitavuutta ja merkityksellisyyttä
Pitkään jatkunut köyhyys heikentää monia osallisuuden ja hyvinvoinnin edellytyksiä, osoittavat THL:n tuoreet tutkimukset. Pitkään jatkuneen köyhyyden sosiaalisia ja psyykkisiä vaikutuksia tutkittiin kahdessa tutkimuksessa, joissa analysoitiin Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailusta kertynyttä seuranta-aineistoa vuosilta 2006 ja 2012.
”Pitkään jatkuneet vaikeudet, kuten pienituloisuus, työttömyys, epävarmuus, riippuvuudet, kipu ja sairaudet voivat suistaa ihmisen noidankehään, jossa elämää kannatteleva voima heikkenee. Osallistuminen yhteiseen tekemiseen vähenee ja merkityksellisyyden kokemukset hiipuvat”, kuvailee THL:n tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola.
Tulevaisuuden suunnittelu on vaikeaa, kun ihminen joutuu keskittymään päivästä toiseen selviytymiseen ja ennakoimaan pahinta. Silloin hän ei myöskään havaitse tarjolla olevia myönteisiä mahdollisuuksia eikä lähde tavoittelemaan asioita, joita ei koe mahdollisiksi saavuttaa.
Ennakoitavan sosiaaliturvan, työn ja koulutuksen lisäksi tarvitaan avoimia tiloja ja tilaisuuksia, joissa on helppo kohdata muita ihmisiä
Tutkimuksissa löydettiin keskeisiä tekijöitä, jotka tukevat ihmisen mahdollisuuksia elää omannäköistä elämää, tavoitella itselleen tärkeitä asioita ja tehdä hyvinvointiaan tukevia ratkaisuja.
Näitä tekijöitä olivat oman elämän ja ympäröivän maailman hallittavuus ja ennakoitavuus, taloudelliset resurssit, kuuluvuuden tunteet, yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet sekä kokemus elämän merkityksellisyydestä.
”Kun elämässä on taloudellista, sosiaalista ja psyykkistä vakautta ja liikkumavaraa, kielteisten riskien sijaan aletaan nähdä enemmän myönteisiä mahdollisuuksia. Myös arvottomuuden kokemukset ovat vähäisempiä, kun ihminen kykenee elämään omannäköistä, mutta myös muiden odotusten mukaista elämää”, kuvailee THL:n tutkija Lotta Virrankari.
Sosiaaliturva tuo nimensä mukaisesti turvaa, ja sen havaittiin luovan uskoa tulevaan. Parhaimmillaan suomalainen sosiaaliturva on ennakoitavaa, mutta erityisesti toimeentulotuki ja työvoimapoliittinen harkinta näyttäytyivät tutkimuksissa toisinaan hallitsemattomina.
”Vaarana on, että tukien menettämisen pelossa ei uskalleta tehdä esimerkiksi vapaaehtoistyötä, mikä pitäisi kiinni yhteisessä tekemisessä ja toisi elämään merkityksellisyyttä. Vähitellen osallistuminen muuhunkin yhteiseen toimintaan vähenee ja epävarmuus alkaa lopulta nakertaa luottamusta myös itseen”, Isola kuvailee.
THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo korostaa, että sosiaaliturvan riittävyyttä on arvioitava suhteessa siihen, miten hyvin se mahdollistaa köyhimpien osallistumisen vallitsevaan elämäntapaan.
”Mahdollisuus liikkua kaupungilla, osallistua kulttuuritapahtumiin ja mahdollisuus käydä edes joskus ulkona syömässä voivat luoda merkitsellisyyden kokemuksia, jotka rohkaisevat ihmisiä parantamaan hyvinvointiaan.”
Pelkkä sosiaaliturva ja sen puitteissa tarjottavat palvelut eivät kuitenkaan pysty tarjoamaan ihmisille riittävästi merkityksellisyyden kokemuksia. Tarvitaan lisäksi avoimia tiloja ja tilaisuuksia, joihin on helppo tulla ja tavata ihmisiä, ja joissa erilaiset ihmisryhmät kohtaavat toisiaan ja tekevät asioita yhdessä. Tasavertaiset kohtaamiset purkavat myös heikoimmassa asemassa olevien kannalta haitallisia asenteita ja uskomuksia.
Lähteet
Molemmat tutkimusjulkaisut ovat vertaisarvioituja. Tutkimusten löydökset ovat suunnanneet osallisuusindikaattorin kehittämistä THL:ssä. Tutkimukset toteuttiin yhteistyössä THL:n Sokra-koordinaatiohankkeen kanssa. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.
Lisätietoa
Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta
Osallisuuden edistämisen mallit
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra
Yhteystiedot
Anna-Maria Isola
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 7334
[email protected]
Lotta Virrankari
tutkija
puh. 029 524 7619
[email protected]
Heikki Hiilamo
tutkimusprofessori
puh. 029 524 6150
[email protected]
