Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet

Osallisuus on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin: matalan osallisuuden kokemuksen on todettu liittyvän muun muassa vakavaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen, yksinäisyyteen ja huonoksi koettuun työkykyyn. Kokemus osallisuudesta lisää hyvinvointia, turvallisuutta, uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää.

Osallisuus ja erilaiset osallisuutta lisäävät toimet voidaan sosiaali-, käyttäytymis- ja terveystieteelliseen tutkimukseen perustuen jaotella kolmeen osa-alueeseen:

1. Osallisuus omassa elämässä
   Mahdollisuus elää omannäköistä elämää; mahdollisuus määritellä, mihin toimintaan tai palveluun osallistuu
2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
   Mahdollisuus kuulua itselle tärkeisiin ryhmiin ja yhteisöihin sekä vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin; mahdollisuus saada tukea vaikuttamiseen
3. Osallisuus yhteisestä hyvästä
   Mahdollisuus yhdessä tekemiseen; mahdollisuus päästä nauttimaan yhteisestä hyvästä ja osallistua yhteisen hyvän tuottamiseen ja jakamiseen. Yhteinen hyvä on toimintaa ja arvoja, josta seuraa arvostusta, kiitosta ja yhteyksiä muihin ihmisiin.

Kun halutaan edistää kaikkien osallisuutta, tulisi noudattaa näitä osallisuuden edistämisen periaatteita:

• Ihminen osallistuu toimintaan tai palveluun omaehtoisesti.
• Osallistujan kanssa etsitään yksilöllisiä ratkaisuja.
• Osallistuja kohdataan kunnioittaen ja kategorisoimatta.
• Yksin jääneet ja omiin oloihinsa päätyneet löydetään ja saadaan mukaan toimintaan.
• Toimintaa tai palvelua kehitetään yhdessä.
• Toiminta vahvistaa osallistujan vaikuttamismahdollisuuksia myös toiminnan ulkopuolella.
• Ihminen pääsee osaksi itselleen tärkeää yhteisöä.
• Ihminen pääsee nauttimaan yhteisestä hyvästä ja voi osallistua sen tuottamiseen ja jakamiseen tasavertaisena muiden kanssa.
• Ihminen saa arvostusta, kiitosta ja yhteyksiä muihin ihmisiin. Yhteiskuntaryhmät kohtaavat.
• Osallisuutta edistävät keinot juurtuvat osaksi jatkuvaa toimintaa.

Yhteiskunnan tulisi edistää sellaisia olosuhteita ja toimintoja, joissa työelämän ulkopuolella olevat voisivat vaikuttaa omaan elämäänsä, elinympäristöönsä sekä saisivat osaamisensa näkyväksi ja siten myös tunnustusta muilta ihmisiltä. Osallisuuden kokemus suuntaa yksilön toimijuutta: myönteisesti virittynyt ihminen näkee enemmän mahdollisuuksia, motivoituu ja rohkaistuu tarttumaan mahdollisuuksiin.

Arvioi tarkemmin, millä tavoin toiminta edistää osallisuutta: 24 apukysymystä

Osallisuus on kuulumista ja kuulluksi tulemista

Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin.

Osallisuus edellyttää yhteyttä omiin ja yhteisiin voimavaroihin, joita ovat:

• luottamus ja keskinäinen kunnioitus
• toimeentulo
• palvelut
• tieto
• taito
• toiminta ja
• yhteiset merkitykset.

Luottamus antaa lupauksen pysyvyydestä. Se edellyttää elämän ennakoitavuutta, toimintaympäristön hallittavuutta ja vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Kun ihmiset luottavat toisiinsa, he voivat kunnioittaa toisiaan ja uskaltavat myös tunnustaa riippuvuutensa muista. Luottamuksen rakentuminen edellyttää, että esiin nousseita ristiriitoja pystytään ratkaisemaan.

Toimeentulo tarvitaan hengissä ja terveenä pysymiseen ja toimimiseen. Tieto ja taito ovat yksin tai yhdessä hankittua osaamista, jonka jakamisesta ja käyttämisestä neuvotellaan erilaisissa kokonaisuuksissa. Palvelut ovat hyödykkeitä, joilla täydennetään yksilöllisiä tai yhteisiä toiminnan edellytyksiä.

Ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi usein toiminnassa. Elämän mieli ja merkityksellisyys rakentuvat vuorovaikutuksessa ihmisten, taiteen tai luonnon kanssa. Merkitykset kiinnittyvät ajatuksiin, muistoihin ja tavoitteisiin esimerkiksi sanoina, kuvina, sävelinä, tunteina ja aistimuksina.

Oleellista on, että uskoo mahdollisuuksien olemassaoloon. Osallisuuden kokemus vaikuttaa siihen, miten suuren osan potentiaalisesta toimintakyvystään ihminen ottaa käyttöönsä.

– Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran määritelmä osallisuudesta 
 

Lähteet

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL, 2017)

Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta

Sosiaalisen osallisuuden tietopaketti (pdf 390 kt)

Lue lisää

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)

Edistääkö toiminta osallisuutta? 24 apukysymystä
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra on arvioinut hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja sen mukaan, miten toimet edistävät eri osallisuuden osa-alueita.

Osallisuuden edistämisen mallit
Lue, miten erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistetään.