Sairastavuusindeksi: Hyvinvointialueiden väliset erot ovat selkeät, mutta koko maassa sairastavuus on vähentynyt
Hyvinvointialueiden välillä on merkittäviä eroja sairastavuudessa. Sairastavuusindeksin mukaan terveimmät suomalaiset asuvat pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla, sairaimmat Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Perinteinen itä-länsi-jako sairaamman Itä-Suomen ja terveemmän Länsi-Suomen välillä on edelleen selvästi näkyvissä.
Yli 50 000 asukkaan kaupunkien vertailussa sairastavuus on suurinta Kuopiossa, Oulussa ja Kotkassa, pienintä Espoossa ja Helsingissä. Vaikka suurimman sairastavuuden kaupunkien tilanne näyttää johtuvan osittain eri sairauksista, yhteistä on se, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä vakavat mielenterveyden häiriöt ovat niissä keskimääräistä yleisempiä.
Sairastavuuden erojen taustalla on elinoloihin, elintapoihin, perinnöllisiin tekijöihin ja terveydenhuollon toimintaan liittyviä syitä. Tulokset eivät kuvaa koronaepidemian hoidosta syntyneen palvelu- ja hoitovelan mahdollisia vaikutuksia tuloksiin, sillä aikasarja ei ulotu koronaepidemiaan saakka.
Kuva 1. Sairastavuusindeksi kunnissa ja hyvinvointialueilla ajanjaksolla 2017–2019. Vertailuluvut ovat ikävakioituja, mikä tarkoittaa, että alueiden erilaisten ikärakenteiden vaikutus tuloksiin on poistettu. (Koko Suomi = 100.)
Sairastavuuden osaindekseissä erilaisia kehityskulkuja
Suomalaisten sairastavuus on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun. Sairausryhmittäin tarkasteltuna havaitaan kuitenkin erilaisia kehityskulkuja. Esimerkiksi syöpäindeksi on hieman kasvanut ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien indeksi on puolestaan pienentynyt vuosina 2000–2019 eri puolilla maata.
"Sairausryhmittäisten kehityskulkujen taustalla on erilaisia tekijöitä. Syöpäindeksi kuvaa syöpätauteihin sairastumisen yleisyyttä ja indeksin kasvu johtuu muun muassa syövän varhaisdiagnostiikan kehittymisestä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien indeksi puolestaan kuvaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuutta työikäisistä, ja sen laskun taustalla on muun muassa pitkäaikaisten ja kuormittavien tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrän väheneminen, mutta todennäköisesti myös muutokset perusteissa, joilla työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää", kertoo tutkimusprofessori Seppo Koskinen THL:stä.
Sairastavuusindeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maahan, jonka vertailuluku on 100. Mitä pienempi kaupungin, kunnan tai maakunnan luku on, sitä terveempää väestö on.
Sairastavuusindeksin tulkinta
Sairastavuusindeksissä on otettu huomioon seitsemän vakavaa sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat ja dementia.
Sairastavuusindeksistä julkaistaan sekä ikävakioitu että ikävakioimaton versio. Ikävakioidut tulokset häivyttävät ikärakenteiden vaikutukset, joten tulokset soveltuvat alueiden väliseen vertailuun. Ikävakioimaton indeksi puolestaan kuvaa alueen todellista sairaustaakkaa, sillä se huomioi ikääntyneiden määrän.
Nyt päivitetty sairastavuusindeksi perustuu vuosien 2000–2019 tietoihin. Tietotuotantoa kehitetään jatkossa uudeksi kansalliseksi terveysindeksiksi.
Lisätietoja:
Tulokset karttoina ja profiileina Terveytemme.fi-palvelussa
Tulokset taulukkoina ja avoimena datana Sotkanet.fi-palvelussa
Seppo Koskinen
tutkimusprofessori, THL
puh. 029 524 8762
[email protected]
Timo Koskela (medialle apua data-asioissa)
erikoissuunnittelija, THL
puh. 029 524 6845
[email protected]
