Kansallinen terveysindeksi

Kesto:

1.8.2021–

Vastuuyksikkö:

Hyvinvointiseuranta

Muualla verkossa:

Hankkeessa kehitettävä Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus kuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sosiaaliturvaetuuksien tarvetta kuormittavimpien sairausryhmien ja terveysongelmien osalta.

Indeksitiedot auttavat myös ennaltaehkäisyn toimenpiteiden kohdentamisessa sekä monialaisessa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyössä.

Kansallinen terveysindeksi 2021-2023 tilastoraportti (Julkari)

Infograafissa on esitetty Terveysindeksin sisältämät tiedot. Terveysindeksi sisältää sairastavuusindeksin, mikä koostuu kymmenestä osaindeksistä ja työkyvyttömyysindeksin, mikä koostuu kolmesta osaindeksistä.
Kuva 1. Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus

Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuuteen kuuluu sairastavuusindeksi ja kymmenen sairausryhmittäistä osaindeksiä sekä työkyvyttömyysindeksi ja sen kolme osaindeksiä (kuva 1).

Mistä kansallinen terveysindeksi rakentuu?

Tavoitteet

Hankkeessa kehitetään Kansallinen terveysindeksi tietokokonaisuutta, joka kokoaa yhteen aiempaa laajemmin tietoa väestön terveydestä sekä toiminta- ja työkyvystä. Indeksien laskennassa käytetään monipuolisesti Kelan, THL:n, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen ylläpitämiä rekisteritietoaineistoja.

Indeksissä havaittavat ja ennakoitavissa olevat muutokset sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä sekä näiden alueelliset ja väestöryhmittäiset erot ovat tärkeitä sote- ja sosiaaliturvauudistusten tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Kansallista terveysindeksiä voidaan hyödyntää myös palvelujen tai sosiaaliturvan vaikuttavuutta arvioitaessa. Lisäksi terveysindeksi on keskeinen tieto kuntien ja alueiden hyvinvointikertomuksissa.

Hankkeen tavoitteena on

täydentää ja tarkistaa indeksin tietosisältöjä sairausryhmistä ja työkyvyttömyysnäkökulmasta
arvioida väestön terveydentilaa väestörakenteeltaan erilaisissa kunnissa ja hyvinvointialueilla
tuottaa tietoa mm. väestöryhmien sosioekonomisista eroista
tutkia indeksin avulla väestön terveyden ajallisia muutoksia ja ennakoida tulevaisuuden trendejä, väestörakenteen muutokset ja sairauksien ennaltaehkäisyn potentiaali huomioiden sekä
kehittää indeksin tietotuotantoprosessia ja varmistaa indeksin säännöllinen päivitys sekä tiedon avoin saatavuus.