THL:n sairastavuusindeksi 2019

Hyvinvointialueiden väliset erot ovat selkeät, mutta koko maassa sairastavuus on vähentynyt.

THL:n sairastavuusindeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä dementia.

Sairausryhmittäiset indeksit kuvaavat sairauksien yleisyyttä tarkasteltavassa ikäryhmässä suhteessa koko maan samanikäisen väestön sairastavuuteen (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Koko maassa sairastavuusindeksi on 100 uusimpana tilastovuonna.

Verrattaessa hyvinvointialueita koko maahan ajanjaksolla 2017–2019, terveimmät suomalaiset asuvat pääkaupunkiseudulla (Helsinki 80, Länsi-Uusimaa 81, Vantaa-Kerava 83, Itä-Uusimaa 84) ja Pohjanmaalla (88), ja sairaimmat Pohjois-Savossa (130), Pohjois-Pohjanmaalla (121) ja Pohjois-Karjalassa (121).

Perinteinen itä-länsi-jako sairaamman Itä-Suomen ja terveemmän Länsi-Suomen välillä on edelleen selvästi näkyvissä. Vertailuluvut ovat ikävakioituja, mikä tarkoittaa, että hyvinvointialueiden erilaisten ikärakenteiden vaikutus tuloksiin on poistettu.

Suurimmat sairausryhmittäiset alue-erot havaitaan tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, vakavissa mielenterveyden häiriöissä, sepelvaltimotaudissa sekä tapaturmissa. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisimpiä Pohjois-Savossa, jossa indeksiarvo 157 on yli kolmikertainen verrattuna matalimman tuki- ja liikuntaelinsairastavuuden alueisiin, Helsinkiin (50) ja Länsi-Uusimaahan (57). Myös Kainuussa (144), Pohjois-Pohjanmaalla (142) ja Pohjois-Karjalassa (141) tuki- ja liikuntaelinsairausindeksin arvo on korkea.

Vakavat mielenterveyden häiriöt ovat yleisimpiä Pohjois-Savossa (145) ja vähäisimpiä pääkaupunkiseudun ja Pohjanmaan hyvinvointialueilla (Itä-Uusimaa 73, Länsi-Uusimaa 80, Pohjanmaa ja Helsinki 81 sekä Vantaa-Kerava 82).

Hyvinvointialueiden väliset erot ovat selkeät myös sepelvaltimotauti-indeksissä (vaihteluväli 76–133) ja tapaturmaindeksissä (vaihteluväli 79–132). Sepelvaltimotautia todetaan eniten Etelä-Karjalassa (133), Pohjois-Savossa (129) ja Keski-Pohjanmaalla (127). Sairaalahoitoa edellyttäviä tapaturmia on puolestaan eniten Pohjois-Karjalassa (132). Sen sijaan aivoverisuonitaudit ja syöpätaudit jakaantuvat melko tasaisesti koko maassa.

Yli 50 000 asukkaan kaupunkien vertailussa sairastavuus on suurinta Kuopiossa (125), Oulussa ja Kotkassa (113), pienintä Espoossa (75) ja Helsingissä (80). Vaikka suurimman sairastavuuden kaupunkien tilanne näyttää johtuvan osittain eri sairauksista, yhteistä on se, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä vakavat mielenterveyden häiriöt ovat niissä keskimääräistä yleisempiä.

Lataa koko tilastoraportti

Kuvio 1. Suomalaisten kuntien ja hyvinvointialueiden erot sairastavuudessa. THL:n sairastavuusindeksi 2017–2019, ikävakioitu.

Taulukot

Taustatietoja

Tilastokuvaus

THL:n sairastavuusindeksi on saatavissa vuodesta 2000 vuoteen 2019 asti. Tulokset on tuotettu kaikille kunnille, hyvinvointialueille, maakunnille ja sairaanhoitopiireille luottamusväleineen uusimman kuntajaon mukaisesti.

Sairastavuusindeksistä julkaistaan sekä ikävakioitu että -vakioimaton versio. Ikävakioidut tulokset häivyttävät ikärakenteiden vaikutukset, joten tulokset soveltuvat alueiden väliseen vertailuun. Ikävakioimaton indeksi kuvaa taas alueen todellista sairaustaakkaa.

THL:n sairastavuusindeksiä ei nykymuodossa enää jatkossa päivitetä. Sen korvaa uusi Kansallinen terveysindeksi, joka yhdistää THL:n sairastavuusindeksi- ja Kelan terveyspuntari- perinteet.
Kansallinen terveysindeksi