Suomalaisten mielen hyvinvointia on vahvistettava – mielenterveysstrategian uusilla tehtävillä tuetaan mielenterveystyötä koko maassa
Tekstiä muokattu 6.4.2023: Tekstin lopusta on poistettu vähemmistöryhmien mielenterveyden edistämistä koskeva kappale. THL:n aiheeseen liittyvistä keväällä 2023 alkavista hankkeista tiedotetaan myöhemmin.
Kansallisessa mielenterveysstrategiassa on tulossa uusia toimia, joilla vahvistetaan mielenterveystyötä koko Suomessa. Uusilla toimenpiteillä täydennetään vuodesta 2020 jatkunutta mielenterveysstrategian toimeenpanoa.
Strategian uusissa tehtävissä kiinnitetään erityistä huomiota lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, psykiatrisen avohoidon palveluiden kehittämiseen sekä kattavaan tietopohjaan mielenterveyspalveluiden saatavuudesta.
Yhdenvertaiset mielenterveyspalvelut kaikille
Opiskeluterveydenhuollon ammattilaisille suunnatulla oppaalla ja verkkomateriaaleilla saadaan lisättyä osaamista tunnistaa, tutkia ja hoitaa lasten ja nuorten mielenterveysongelmia.
”Syömishäiriöiden määrä on lisääntynyt nopeasti niin meillä kuin muuallakin. Kartoitamme maailmalla kehitettyjä avohoidon toimintamalleja, jotta potilaat saisivat entistä laadukkaampaa hoitoa. Samalla selvitämme mahdollisuuksia kehittää nuorten syömishäiriöiden avohoitoa”, toteaa ylilääkäri Outi Linnaranta.
Psykiatristen sairaalapaikkojen määrän nopea väheneminen haastaa kehittämään monimuotoisia avohoidon palveluita, jotta laadukas hoito saadaan turvattua. Avohoidon palveluiden kehittämiseksi kootaan kansainvälistä tutkimustietoa vaikeammin psyykkisesti sairaiden potilaiden hoitoon. Samalla kartoitetaan Suomesta jo löytyvät toimivimmat ratkaisut ja toimintamallit.
Kattava tietopohja mielenterveyspalveluiden saatavuudesta ja vaikuttavuudesta tukee johtamista ja kehittämistä toimintansa vuoden alussa aloittaneilla hyvinvointialueilla. Kattavan tietopohjan avulla saadaan kohdennettua resursseja oikein, samalla kun palveluiden toteutumista voidaan seurata tarkemmin.
Mielenterveyspalveluita koskevan tietopohjan luotettavuutta tuetaan mielenterveysstrategian toimeenpanossa jatkossakin muun muassa edistämällä yhtenäisten tietorakenteiden käyttöönottoa.
Mielenterveyden edistämiseen tarvitaan kohdennettua kehittämistä
Mielenterveyssstrategian mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa -hankekokonaisuus on tuottanut kahden viime vuoden aikana hyviä toimintamalleja eri kohderyhmien mielenterveyden edistämiseksi. Samalla on kuitenkin havaittu, että mielenterveyden edistäminen on edelleen kuntakohtaisesti vaihtelevaa ja toiminta jää usein paikalliseksi.
”Suomeen tarvitaan mielenterveyden edistämiseen väestötason malli, ammattilaisille suunnattu mielenterveyden edistämisen koulutus sekä työkaluja toimien vaikuttavuuden arviointiin”, kertoo erityisasiantuntija Nina Tamminen.
Mielenterveyden edistämisen tavoitteena on sekä yksilöiden että yhteisöjen mielenterveyden suojaaminen ja vahvistaminen. Mielenterveyttä edistetään yksilötasolla esimerkiksi tukemalla itsetuntoa ja elämänhallintaa sekä yhteisöissä vahvistamalla sosiaalista tukea, osallisuutta sekä vaikutusmahdollisuuksia.
”Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen, esimerkiksi kuntatasolla, lisää tutkitusti asukkaiden hyvinvointia. Mielenterveyden edistämisellä voidaan vaikuttaa koko kunnan toimivuuteen, vakauteen ja kustannuksiin eri sektoreilla”, täsmentää Tamminen.
Haavoittuvassa asemassa olevat vähemmistöryhmät tulee mielenterveystyössä huomioida erikseen.
THL toteuttaa syksyllä 2023 stigman ja syrjinnän tunnistamisen ja vähentämisen tueksi verkkokoulun. Siinä perehdytään stigman eri muotoihin ja syvennytään rakenteelliseen stigmaan. Verkkokoululla pyritään parantamaan haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien oikeutta yhdenvertaiseen hoidon saatavuuteen.
Lisätietoja:
- Mielenterveysstrategia: tehtävät 2023-2024
- Stigma ja syrjintä
- Mielenterveyden edistämisen vertaisfoorumi
Outi Linnaranta
ylilääkäri
THL
[email protected]
Nina Tamminen
erityisasiantuntija
THL
[email protected]