Uusi karttapalvelu kuvaa lihavuuden lisääntymisen seurauksia – palvelu auttaa alueita lihavuuden ennaltaehkäisyssä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut uuden karttapalvelun, josta voi tarkastella ennusteita väestön sairastumisesta lihavuuteen liittyviin sairauksiin kymmenen seuraavan vuoden aikana (2022–2032). Lihavuuteen liittyvä sairastuvuus -karttapalvelun kehittämisessä on hyödynnetty THL:n laajoja väestötutkimusaineistoja sekä hoitoilmoitusjärjestelmän ja KELA:n lääkerekisterin tietoja.
Sairauksien osalta ennustetta voi katsoa maakuntien tai kuntien tasolla. Tarkasteltavia sairauksia ovat tyypin 2 diabetes, sepelvaltimotauti, polvi- tai lonkkanivelrikko, astma, kihti ja sappikivitauti.
Kuntapäättäjät ja muut aluetason päättäjät voivat hyödyntää palvelua terveyden edistämisen toimien suunnittelussa. Karttapalvelu auttaa myös arvioimaan sairastuvuudesta aiheutuvaa terveydenhoidon lisätarvetta ja kustannuksia.
”Uusi karttapalvelu havainnollistaa ennusteen avulla päättäjille, kuinka monta uutta sairaustapausta maakunnassa tai kunnassa todetaan kymmenen seuraavan vuoden aikana, jos lihomiskehitys jatkuu kuten 20 viime vuoden aikana. Maakuntatasolla voi tarkastella myös sitä, kuinka monta niistä olisi vältettävissä, jos lihavuuden esiintyvyys pienenisi yhden prosentin vuodessa kymmenen vuoden aikana eli noin 10 prosenttia suhteessa nykytilaan”, kertoo johtaja, tutkimusprofessori Tiina Laatikainen THL:stä.
Suurin osa miehistä ja naisista on vähintään ylipainoisia
Suomessa noin 70 prosenttia miehistä ja 60 prosenttia naisista on vähintään ylipainoisia (BMI 25 ja enemmän). Aikuisista joka neljäs on lihava (BMI 30 tai enemmän).
Lihavuus on merkittävä riskitekijä monille sairauksille. Se aiheuttaa merkittävää haittaa yksilöiden terveydelle ja hyvinvoinnille sekä lisää terveydenhuollon kustannuksia.
Lihavuuden lisääntyminen kasvattaa entisestään tätä taakkaa, ellei kehitystä pystytä hillitsemään pikaisesti.
”Jos lihavuustrendi kääntyisi laskuun, sillä olisi suuri vaikutus sairastuvuuteen. Aikuisilla keskimäärin jo 1–2 kilon painonlasku vastaisi 10 prosenttia pienempää lihavien osuutta väestötasolla”, Laatikainen toteaa.
Tähänastiset toimet lihavuuden ehkäisyssä eivät ole olleet riittäviä. Kunnissa ja alueilla tehtävillä terveellistä ravitsemusta ja riittävää liikkumista edistävillä päätöksillä ja toimilla voidaan tukea väestön terveellisiä elintapoja ja ehkäistä lihavuutta.
”Nyt on aika herätä lihavuusongelmaan maassamme. Karttapalvelu on yksi konkreettinen työkalu, jonka toivon kannustavan päättäjiä tekemään hyviä uusia päätöksiä ja toimia”, toteaa tutkimuspäällikkö Satu Männistö THL:stä.
Karttapalvelussa voi tarkastella lihavuuden yleisyydessä ilmeneviä alueellisia eroja. Samoin voi tutkia maakunnittain ennusteita lihavuuden yleisyydessä tapahtuvista muutoksista seuraavien viiden ja kymmenen vuoden aikana.
”On tärkeää, että laadukasta lihavuuden hoitoa on saatavilla alueen väestön tarpeiden mukaan”, Männistö sanoo.
Alueellisten toimien lisäksi lihavuuden ehkäisemiseksi tarvitaan koko väestöä koskevia terveyspoliittisia toimia, kuten terveysperusteista verotusta ja epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamista.
Lisätietoja
Lihavuuteen liittyvä sairastuvuus -karttapalvelu
Tiina Laatikainen
johtaja
p. 029 524 8936
Satu Männistö
tutkimuspäällikkö
p. 029 524 8594
Päivi Mäki
kehittämispäällikkö
p. 029 524 8612
Sähköpostit: [email protected]
