Lihavuuteen liittyvä sairastuvuus -karttapalvelu

• Kuinka paljon lihavuuden esiintyvyys lisääntyy 25–74-vuotiaiden ikäryhmässä maakunnissa seuraavien 5 ja 10 vuoden aikana, jos väestön lihomiskehitys jatkuu kuten viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana (1997–2017).
• Kuinka suuri osuus väestöstä sairastuu 10 vuoden kuluessa (2022–2032) ensimmäisen kerran tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, astmaan, kihtiin tai sappikivitautiin maakunnassa tai kunnassa, jos lihavuuden esiintyvyys lisääntyy ennustetusti.
• Kuinka monta uutta tautitapausta maakunnassa tai kunnassa todetaan tarkasteltavan kymmenen vuoden aikajaksolla, jos lihavuuden esiintyvyys lisääntyy ennustetusti.
• Kuinka monta sairastumista maakunnassa olisi vältettävissä, jos lihavuuden esiintyvyys pysyisi vuoden 2022 tasolla.
• Kuinka monta tyypin 2 diabetes-, sepelvaltimotauti-, polvi- tai lonkkanivelrikko-, astma-, kihti- tai sappikivitautitapausta voitaisiin ehkäistä maakunnassa, jos lihavuuden esiintyvyys pienenisi yhden prosentin vuodessa kymmenen vuoden aikajaksolla eli 10 % nykytilaan verrattuna.

Ennusteen mukaan esimerkiksi Keski-Suomen maakunnan 25–74-vuotiaassa väestössä lihavien osuus tulee suurenemaan miehillä 21,2 %:sta 24,6 %:iin ja naisilla 25,5 %:sta 28,5 %:iin vuosien 2022–2032 välisellä aikajaksolla. Samalla aikajaksolla uuden tyypin 2 diabetes -diagnoosin saa arviolta 6382 miestä ja 4471 naista, jos lihavuuden esiintyvyys lisääntyy ennustetusti.

Jos lihavuuden esiintyvyys ei lisääntyisi, vaan pysyisi vuoden 2022 tasolla, välttyisi 167 keskisuomalaista miestä ja 40 naista tyypin 2 diabetekselta. Mikäli lihavuus vähenisi 10 vuoden ajan 1 %:n vuodessa eli 10 % nykytilaan verrattuna, välttyisi 309 keskisuomalaista miestä ja 150 naista tyypin 2 diabetekselta.

Tyypin 2 diabeteksen hoito maksaa elämän aikana arviolta 19 000–38 000 euroa, riippuen siitä minkä ikäisenä diabetes todetaan. Esimerkin tapauksessa, jossa lihavuuden esiintyvyys vähenisi, 459 henkilöä välttäisi sairastumisen tyypin 2 diabetekseen, joka tarkoittaisi arviolta vähintään 8 miljoonan euron säästöä hoitokustannuksissa.

Vaikka jokainen kansalainen viime kädessä päättääkin itse omista elintavoistaan, voidaan yksilön terveyttä edistäviin valintoihin vaikuttaa yhteiskunnallisin toimin. Alueiden ja kunnan vastuulla on huolehtia siitä, että asukkaat elävät ympäristössä, joka tukee terveyttä edistäviä valintoja sekä suojelee hyvinvointia ja terveyttä uhkaavilta tekijöiltä.

Kunta päättää: Ravitsemus, liikunta ja lihavuuden ehkäisy kuntalaisten arjessa (Julkari)

Lihavuuden esiintyvyys maakunnittain ja kunnittain on arvioitu käyttäen laajan, kansallisen FinSote -väestötutkimusaineiston tietoja. Koska aineisto ei kuitenkaan ole riittävän suuri ja kattava kunnittaisten esiintyvyyslukujen laskemiseen, on useimpien kuntien lihavuuden esiintyvyys arvioitu käyttäen maakuntien esiintyvyyslukuja.

Suurimpien kuntien tulokset perustuvat FinSote-tutkimuksen aineistoon. Lihavuuden esiintyvyys ja lisääntymisen ennusteet on laskettu 25–44, 45–64 ja 65–74-vuotiaalle väestölle. Ikäryhmittäisiä tuloksia on käytetty tautiennusteiden laskennassa ja lopuksi ennusteet on yhdistetty koskemaan kaikkia 25–74-vuotiaita.

Lihavuuden lisääntymisen ennuste on laskettu käyttäen FINRISKI ja FinTerveys -tutkimusaineistojen trenditietoja lihavuuden yleisyydestä vuosilta 1997, 2002, 2007, 2012 ja 2017 ikä ja sukupuoli huomioiden. Tautiennusteiden laskennassa on huomioitu myös väestörakenteen muuttuminen alueilla ja kunnissa käyttäen Tilastokeskuksen väestöennusteita, jotka ottavat huomioon väestön kuolleisuusasteen, ikääntymisen ja muuttoliikkeen. Lihavuuden ennustetut esiintyvyysluvut on esitetty maakunnittain seurannan alussa vuonna 2022 sekä vuosille 2027 ja 2032.

Sairastuvuuden riski on laskettu suomalaisen FINRISKI-väestötutkimusaineiston perusteella erikseen lihaville ja normaalipainoisille henkilöille. Tutkimukseen osallistuneita henkilöitä on seurattu hoitoilmoitusrekisterin ja KELA:n lääkerekisterin perusteella sekä laskettu sairastumisriski sellaisiin sairauksiin, joiden ilmaantuminen voidaan kohtuullisen luotettavasti arvioida rekistereistä. Mukaan on otettu tyypin 2 diabetes, sepelvaltimotauti, polvi- tai lonkkanivelrikko, astma, kihti ja sappikivitauti.

Riski on laskettu 25–44, 45–64 ja 65–74-vuotiaalle väestölle, erikseen miehille ja naisille todennäköisyytenä sairastua yhden vuoden aikana. Näitä riskejä on käytetty jokaisen vuoden (2022, 2023, …, 2031) omalle väestö- ja lihavuusennusteelle ja lopuksi kymmenen vuoden tautiennusteet on laskettu yhteen. Tautiennusteet on esitetty lukumäärinä ja osuuksina 25–74-vuotiaasta väestöstä sukupuolittain. Palvelussa esitettyjen prosenttiosuuksien nimittäjien väkilukuna on käytetty kymmenen vuoden keskimääräistä väestöennustetta.

Lihavuuden lisääntymisen ennusteiden ja kunkin tarkasteltavan sairauden sairastuvuusriskin perusteella on arvioitu, kuinka paljon väestöä sairastuu lihavuuteen liittyviin sairauksiin aikajaksolla 2022–2032. Lisäksi on laskettu, montako sairastapausta voitaisiin välttää, jos lihavuus ei lisääntyisi maakunnissa seuraavien 10 vuoden aikana.

Luvut kertovat siitä, kuinka paljon ennustettu lihavuuden lisääntyminen aiheuttaa lisää sairastumistapauksia tämänhetkiseen sairastuvuuteen verrattuna. Käytännössä nämä tautitapaukset voidaan ehkäistä, jos lihavuuden lisääntyminen saadaan pysähtymään tai jopa kääntymään laskuun. Karttapalvelussa esitetään arvio myös ehkäistävien tautitapausten määrästä, jos lihavuuden esiintyvyys pienenisi yhden prosentin vuodessa kymmenen vuoden aikajaksolla nykytilaan verrattuna.

Lihavuus

FinTerveys-tutkimus

FINRISKI-tutkimus

FinSote-tutkimus

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5137. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.6.2021].

IMPRO-tutkimus

Martikainen J, Heiskanen J, Jalkanen K. Kansallisen säästöpotentiaalin mallintaminen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Suomessa. Lääketalouden ja vaikuttavuuden tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio, tammikuu 2020.

Mäki P, Jousilahti P, Männistö S, Raulio S, Ståhl T, Laatikainen T. Kunta päättää: Ravitsemus. liikunta ja lihavuuden ehkäisy kuntalaisten arjessa. Päätösten tueksi 1/2017.

Noin 7 %:lla yli 18-vuotiaista suomalaisista on tyypin 2 diabetes, 5 %:lla krooninen iskeeminen sydänsairaus, hieman yli 2 %:lla on lonkkanivelrikko, 5 %:lla polvinivelrikko, 5 %:lla astma, hieman yli 1 %:lla kihti ja hieman yli 1 %:lla sappikivitauti.

Osassa sairauksia esiintyvyys on todennäköisesti korkeampi, koska rekistereihin kertyvä tieto ei ole kattava kaikkien sairauksien osalta. Tiedot perustuvat IMPRO-tutkimuksessa tarkasteltuihin terveydenhuollon käyntitietoihin vuosilta 2015–2018, jotka on saatu sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteristä ja koskevat yli 18-vuotiasta väestöä.