Väestö tuntee kosteusvaurioiden ja astman yhteyden, mutta kokee useat muut terveysriskit suurempina kuin ne tutkimustiedon perusteella ovat
Ihmiset kokevat useat kosteusvaurioihin liittyvät terveysriskit suurempina kuin ne tutkimustiedon perusteella ovat. Tämä käy ilmi THL:n valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa väestön käsityksiä kosteusvaurioiden terveyshaitoista.
Astmaan sairastumisen riski riippuu kosteusvaurion laajuudesta ja altistumisen kestosta
Astman osalta ihmisten tiedot kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista vastaavat hyvin tutkimustietoa. 81 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista tiesi, että oleskelu kosteusvaurioituneessa rakennuksessa lisää riskiä sairastua astmaan.
”Aiempien tutkimusten perusteella paras näyttö kosteusvaurioihin liittyvästä sairastumisriskistä on astman kohdalla, vaikka kosteusvaurioaltistuksen ja astman väliset syy-seuraussuhteet tai mekanismit eivät olekaan tiedossa”, sanoo THL:n johtava tutkija Anne Karvonen.
”Sairastumisen riskin suuruus riippuu kosteusvaurion laajuudesta sekä altistumisen kestosta ja on siksi yleensä suurempi kodeissa kuin julkisissa rakennuksissa. Jonkinasteisia kosteusvaurioita on lähes kaikissa rakennuksissa niiden elinkaaren aikana”, hän jatkaa.
Astmaan sairastumisen riskiä lisäävät myös lukuisat muut tekijät, jotka liittyvät muun muassa ympäristöön ja perimään.
Kosteusvaurioilla heikompi yhteys esimerkiksi allergiseen nuhaan
Monien muiden terveysvaikutusten osalta väestön käsitykset eivät kuitenkaan vastanneet kovin hyvin tutkittua tietoa: ihmiset kokivat kosteusvaurioiden aiheuttavan laajempia terveyshaittoja kuin tutkimustieto osoittaa.
Tutkimukseen osallistuneista 75–82 prosenttia ajatteli, että oleskelu kosteusvaurioituneessa rakennuksessa lisää riskiä sairastua hengitystieinfektioihin ja allergiseen nuhaan. Tutkimusnäyttö kosteusvaurioiden yhteydestä hengitystieinfektioihin ja allergiseen nuhaan on kuitenkin selvästi heikompi kuin kosteusvaurioiden ja astman välillä.
40 prosenttia uskoi oleskelun kosteusvaurioituneessa rakennuksessa lisäävän riskiä monikemikaaliherkkyyteen, mikä ei vastaa tutkittua tietoa. 35 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, lisääkö kosteusvaurio monikemikaaliherkkyyden riskiä ja 25 prosenttia vastasi tutkimustiedon mukaisesti, ettei se lisää. Monikemikaaliherkkyyden taustalla on pääosin kokemus tai käsitys altistumisen haitallisuudesta.
Ihmisten tiedot reuman, syövän sekä sähköherkkyyden yhteydestä kosteusvaurioihin vaihtelivat: vastaajista kolmasosa tiesi, että näiden sairauksien ja oireiden yhteys kosteusvaurioihin on epätodennäköinen, mutta noin puolet vastaajista ei osannut sanoa, oliko kosteusvaurioilla niihin vaikutusta.
Kuinka tutkimus tehtiin
Kyselytutkimuksessa selvitettiin väestön tietoja rakennusten kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista 15 erilaisen oireen tai sairauden osalta vuonna 2018. Tutkimukseen osallistui 1797 satunnaisotannalla valittua 25–64-vuotiasta Suomessa asuvaa suomenkielistä henkilöä.
Viite
Väestön tiedot kosteusvaurioihin liittyvistä sairauksista (raportti)
Lisätietoja
Miten sisäilma vaikuttaa ihmisten terveyteen?
Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028
Anne Karvonen
Johtava tutkija
THL
p. 029 524 6325
[email protected]
Jussi Karjalainen
Ylilääkäri
Tays allergiakeskus
p. (03) 311 69858
[email protected]
Juha Pekkanen
Professori
Helsingin yliopisto & THL
p. 040 508 1077
[email protected]
