FinIP-kantajuus 2013 -tutkimus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti vuonna 2013 FinIP-kantajuustutkimuksen, jossa tutkitaan pikkulasten saaman pneumokokkikonjugaattirokotteen vaikutusta lasten bakteerikantajuuteen nielussa.
Pneumokokkibakteeri on yksi yleisimmistä korvatulehduksen aiheuttajista. Se on myös yleinen keuhkokuumeen, verenmyrkytyksen ja aivokalvontulehduksen aiheuttaja. Pikkulasten pneumokokkirokote kuuluu nykyään kansalliseen rokotusohjelmaan.
Terveidenkin lasten nenänielussa on usein pneumokokkibakteereita ilman, että ne aiheuttavat lapselle itselleen tautia. Tällöin lasten sanotaan kantavan bakteeria. Vaikka lapsi itse ei sairastu, hän voi tartuttaa muita. Suurin osa pneumokokkitartunnoista tapahtuu näiden terveiden kantajien kautta. Pikkulasten saama rokote vaikuttaa pneumokokkitautien yleisyyteen koko väestössä.
Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, suojaako lapsen saama pneumokokkirokote häntä itseään bakteerien nenänielukantajuudelta vielä 3–5 vuoden iässä. Lisäksi selvitetään, suojaako pikkusisaruksen saama pneumokokkirokote vanhempaa sisarusta bakteerien nenänielukantajuudelta pitkällä aikavälillä ja vähentääkö pikkulasten kansallisen rokotusohjelman pneumokokkirokote lasten bakteerikantajuutta.
FinIP-kantajuus 2013-tutkimuksessa selvitetään FinIP-rokotetutkimuksessa annetun rokotteen pitkäaikaisvaikutuksia pneumokokkikantajuuteen FinIP-rokotetutkimukseen osallistuneilla lapsilla 3–5 vuoden iässä ja heidän 5–9-vuotiailla isosisaruksillaan, joille ei ole annettu pneumokokkirokotetta. Lisäksi selvitetään, vähentääkö pikkulasten kansallisen rokotusohjelman pneumokokkirokote lasten bakteerikantajuutta. Tämä tutkimus on jatkoa vuonna 2011 toteutetulle kantajuustutkimukselle.
FinIP-kantajuus 2011
Tutkimuksen toteutus
FinIP-rokotetutkimukseen osallistuneiden lasten 5-9-vuotiaiden vanhempien sisarusten yhteystiedot haettiin tutkimusluvan perusteella Väestörekisterikeskuksesta. Osasta perheitä tutkimukseen kutsuttiin myös FinIP-rokotetutkimukseen osallistunut 3–5-vuotias lapsi.
Tutkimukseen liittyi yksi tutkimuskäynti, jolla otettiin pinnallinen limakalvonäyte FinIP-tutkimukseen osallistuneen lapsen ja/tai hänen isosisaruksensa nenänielusta ja suunielusta. Tutkimuskäynnit toteutettiin pääsääntöisesti kotikäynneillä. Näytteistä tutkittiin pneumokokkibakteerin lisäksi muita nenänielussa usein tavattavia taudinaiheuttajabakteereita.
Tutkimuksen tulokset
Näytteitä saatiin yhteensä 1550 FinIP-rokotetutkimukseen osallistuneelta lapselta ja 2238 isosisarukselta. Ensimmäiset vuosien 2011 ja 2013 kantajuustutkimusten yhteiset tulokset tutkimuksista on esitetty kansainvälisessä tutkijakokouksessa ja lähetetty julkaistavaksi.
