Kansallinen tietopohja lastensuojelulain nojalla ympärivuorokautista hoitoa lapsille, nuorille ja perheille antavista yksiköistä (Lasteri)

Tavoitteet

Lasteri-hankkeessa selvitetään nykytilanne ja kartoitetaan lastensuojelun sijoitustilanteissa eri puolella maata käytössä olevat sijoituskäytännöt ja toimintatavat sekä sijaishuoltoyksiköitä kuvaavat, käytössä olevat tietopohjat.

Hankkeessa kootaan yhdenmukaisesti tiedot palveluja tuottavien kuntien, valtion ja yksityisten palveluntuottajien lastensuojeluyksiköistä. Selvityksellä kartoitetaan yksiköiden tuottamia palveluja, erityistä osaamista, toimintaa, resursseja ja kustannuksia.

Lisäksi kartoitetaan kuntien kilpailutuksessa käyttämiä määrityksiä ja palvelukuvauksia sekä niiden toimivuutta. Hanke tuottaa ehdotukset yksiköiden luokittelun, henkilöstön rakenteen ja osaamisen kuvaukseen sekä palvelujen ja toiminnan sisältöjen määrittelyyn.

Hanke jatkaa tehtyjen selvitysten pohjalta Lasterin tehtävien, viranomaistoimijoiden roolien ja yhteistyön täsmentämistä. Tietopohjan rikastustoimintoja ja rinnakkaistoimintoja määritellään niin, ettei tarpeettomia päällekkäisyyksiä synny. Lisäksi selvitetään Lasterin toteutumiseen liittyviä juridisia edellytyksiä.

Hankkeen tarkoituksena on luoda sisältö ja kehittää tekninen alusta kansalliseksi hakuohjelmaksi ja tietopohjaksi lastensuojelulain nojalla vaativaa ympärivuorokautista hoitoa lapsille, nuorille ja perheille antavista yksiköistä.

Tavoitteena on, että Lasteri istuu lastensuojelun sijaishuollon sekä tietokantojen kokonaisarkkitehtuurin osaksi ja että sille tuotetaan toiminnallisesti perustellut määritykset.

Lasteri -kansallisella tietopohjalla pyritään siihen, että kaikissa sijoitustilanteissa sosiaalityöntekijän käytössä on sijaishuoltopaikkoja koskeva oleellinen tieto. Lasterin avulla sosiaalityöntekijä voi etsiä kullekin lapselle tämän tarpeita vastaavaa turvallista sijoituspaikkaa. 

Yhtenäiseen viranomaiskäytössä olevaan tietopohjaan on tarkoitus sisällyttää myös keskeinen yksikköjen toimintaa koskeva valvontatieto tarkastuskäynneiltä, kanteluista ja päätöksistä. Näin vähennetään päällekkäistä työtä ja sujuvoitetaan yhteistyötä valvontaviranomaisten välillä.

Tietokanta mahdollistaa ja vahvistaa lastensuojelun sijaishuollon seurannan, ohjauksen ja kehittämisen tehtäviä.

Toteutus

Tutkimus- ja kehittämishanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä maakuntien, kuntayhtymien ja kuntien kanssa. Yhteistyökumppaneita on kutsuttu mukaan kehittäjäryhmään, jonka kanssa hanketta edistetään yhteisen työpajatyöskentelyn kautta. 

Hankkeessa vertaillaan hyviä ja toimivia käytäntöjä, kootaan niistä kokemuksia ja valmistellaan pilotti kansallisen rekisterin luomiseksi. Lisäksi työskentelyä toteutetaan yhteiskehittämössä sekä yhteistyössä muiden THL:n hankkeiden kanssa.

Hankkeen toteuttamisen tueksi THL:n pääjohtaja on nimennyt ohjausryhmän. Sen tehtävänä on koordinoida ja ohjata hankkeen toteuttamista sekä edistää omalta osaltaan sovittujen tavoitteiden toteutumista.

Ohjausryhmän jäseniksi on kutsuttu edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kuntaliitosta, Valvirasta, aluehallintovirastosta, kunnasta ja Lastensuojelun keskusliitosta sekä THL:n tietopalveluosastolta ja hyvinvointiosastolta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii tutkimusprofessori Tarja Heino THL:sta.

Vuosina 2022-2023 sijaishuoltoyksiköiden kansallisen tietopohjan edistäminen jatkuu THL:än nimeämän Sijaishuollon yksiköiden kansallinen tietopohja koordinaatioryhmän toimesta. Ryhmän asiantuntijasihteerinä toimii erikoistutkija Pia Eriksson.

Yhteistyökumppanit

• Kunnat
• Kuntayhtymät
• Maakunnat

Rahoitus

Hankkeen rahoitus koostuu pääosin Kyllikki Korven testamenttivaroista, joiden käytön valvonnan Kulttuurirahasto on delegoinut Suomen tilastoseuralle.

Yhteystiedot

Pia Eriksson
erikoistutkija
p. 029 524 7744
[email protected]