Lähisuhdeväkivallasta aiheutuvat kustannukset Suomessa (LAKU)

LAKU-hankkeessa selvitetään lähisuhdeväkivallan terveys-, sosiaali- ja oikeudellisten palveluiden kustannuksia pohjautuen väestökyselyyn ja rekistereihin

Tutkimuksen tavoitteet

Päätavoitteena on selvittää lähisuhdeväkivallan terveys-, sosiaali- ja oikeudellisten palveluiden kustannuksista pohjautuen lähisuhdeväkivaltaa koskevaan väestökyselyyn sekä asiakasrekistereihin.

Tutkimuksessa vertaillaan lähisuhdeväkivaltaa kokevien ja vertailuryhmien kustannuksia toisiinsa. Tarkastelu kohdistuu sekä naisten että miesten kokeman lähisuhdeväkivallan aiheuttamiin kustannuksiin. Lasten kokeman ja lapsuudessa koetun lähisuhdeväkivallan kustannusten tarkastelua tehdään siltä osin kuin aineistot antavat siihen mahdollisuuden.

Tavoitteena on tuottaa tutkimusperustaista tietoa lähisuhdeväkivallan aiheuttamista kustannuksista päätöksenteon ja palveluiden kehittämisen tueksi. 

Tutkimuksen tausta

Hankkeen taustalla on Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn sopimuksen eli Istanbulin sopimuksen kansallinen toimeenpano. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta (NAPE) on laatinut Istanbulin sopimuksen kansallisesta toimeenpanosta suunnitelman vuosille 2018 – 2021. Siihen sisältyy toimenpide lähisuhdeväkivallan kustannuksia koskevan arvion toteuttamiseksi, mihin tällä tutkimushankkeella pyritään vastaamaan. 

Lähisuhdeväkivalta on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, josta aiheutuu merkittävää inhimillistä kärsimystä, vakavia fyysisiä sairauksia ja mielenterveysongelmia. Edellä mainituista syistä johtuen lähisuhdeväkivallan uhrit käyttävät kansainvälisen tutkimuksen mukaan esimerkiksi terveydenhuollon palveluita 30 -100 % enemmän muuhun väestöön nähden. Lähisuhdeväkivallasta aiheutuu yhteiskunnallisia kustannuksia myös muun muassa sosiaalipalveluiden, poliisin ja oikeusjärjestelmän kautta.

Lähisuhdeväkivalta on pitkälti piilo-ongelma ja piilorikollisuutta, sillä vain murto-osa lähisuhdeväkivaltaa kokeneista on ottanut yhteyttä lääkäriin, poliisiin tai muihin palveluihin. Lisäksi suomalaisen tutkimuksen mukaan terveydenhuollossa alle prosentti palveluita käyttävistä lähisuhdeväkivaltaa kokeneista tulee tunnistetuksi (Siltala ym 2020). 

Toteutus

Tutkimus koostuu kahdesta osatutkimuksesta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkastellaan asiakasrekistereitä ja kustannustietoja käyttäen lähisuhdeväkivaltaan liittyvien terveyskustannusten eroja verraten muuhun väestöön vuosina 2015-2020. Rekisteritietojen avulla tunnistetaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneet eri rekistereistä (HILMO, AvoHILMO, Turvakoti, Poliisi). Lähisuhdeväkivaltaa kokeneille muodostetaan verrokkiryhmä. Väkivaltaa kokeneiden ja verrokkiryhmän välillä tullaan tutkimaan terveydenhuollon kustannuksia käyttäen HILMO-rekisterin ja Kelan lääkerekisterin sisältämiä kustannustietoja.

Toisessa osatutkimuksessa tutkitaan Suomessa asuvien henkilöiden lähisuhdeväkivaltakokemuksia Eurostatin koordinoiman Gender Based Violence (GBV) -tiedonkeruun pohjalta. GBV-tiedonkeruun avulla muodostetaan koko väestöön yleistettävissä oleva kokonaiskuva lähisuhdeväkivallan yleisyydestä ja tyypillisistä muodoista. Lisäksi kartoitetaan lähisuhdeväkivallasta aiheutuvia kustannuksia sosiaali-, terveys- ja oikeudellisissa palveluissa sekä menetetyistä työpäivistä aiheutuvia kustannuksia.

Rahoitus

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta

Yhteistyökumppanit

• Tilastokeskus: Tiedonkeruupalvelut
  Henna Attila, yliaktuaari, puh 029 551 3378
  Juhani Saari, yliaktuaari, puh 029 551 3575 
  [email protected] 
   
• Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos
  Heli Siltala, yliopistonopettaja, puh 050 572 1518
  heli.p.siltala(at)jyu.fi   

Kirjallisuus

• Devries, K. M., Mak, J. Y., Bacchus, L. J., Child, J. C., Falder, G., Petzold, M., Astbury, J., & Watts, C. H. (2013). Intimate partner violence and incident depressive symptoms and suicide attempts: a systematic review of longitudinal studies. PLoS medicine, 10(5), e1001439.  
• Dillon, G., Hussain, R., Loxton, D., & Rahman, S. (2013). Mental and Physical Health and Intimate Partner Violence against Women: A Review of the Literature. International journal of family medicine, 2013, 313909.  
• Groves, R. M., Presser, S., & Dipko, S. (2004). The role of topic interest in survey participation decisions. Public Opinion Quarterly, 68(1), 2-31. 
• Hori, H., & Kim, Y. (2019). Inflammation and post-traumatic stress disorder. Psychiatry and clinical neurosciences, 73(4), 143–153.  
• Kruse, M., Sørensen, J., Brønnum-Hansen, H., & Helweg-Larsen, K. (2011). The health care costs of violence against women. Journal of interpersonal violence, 26(17), 3494–3508.  
• Liu, Y. Z., Wang, Y. X., & Jiang, C. L. (2017). Inflammation: The Common Pathway of Stress-Related Diseases. Frontiers in human neuroscience, 11, 316.  
• Miller, E., & McCaw, B. (2019). Intimate Partner Violence. The New England journal of medicine, 380(9), 850–857.  
• Näsi, M., Kolttola, I. (2021) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteina 2020 - Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia (pdf).Katsauksia 48/2021. Helsinki: Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. 
• October, M. (2018) Lasten, nuorten ja aikuisten kokemuksia väkivallasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kysely- ja väestötutkimusten tuloksia. Työpaperi 28/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 
• Olvera Alvarez, H. A., Kubzansky, L. D., Campen, M. J., & Slavich, G. M. (2018). Early life stress, air pollution, inflammation, and disease: An integrative review and immunologic model of social-environmental adversity and lifespan health. Neuroscience and biobehavioral reviews, 92, 226–242.  
• Peterson C, Kearns MC, McIntosh WL, Estefan LF, Nicolaidis C, McCollister KE, Gordon A, Florence C. Lifetime Economic Burden of Intimate Partner Violence Among U.S. Adults. Am J Prev Med. 2018 Oct;55(4):433-444. 
• Reingle Gonzalez, J. M., Jetelina, K. K., Olague, S., & Wondrack, J. G. (2018). Violence against women increases cancer diagnoses: Results from a meta-analytic review. Preventive medicine, 114, 168–179.  
• Siltala, H. P., Kuusinen-Laukkala, A., & Holma, J. M. (2020). Victims of family violence identified in emergency care: Comparisons of mental health and somatic diagnoses with other victims of interpersonal violence by a retrospective chart review. Preventive medicine reports, 19, 101136. 

Yhteystiedot

Johanna Hietamäki
erikoistutkija
puh. 029 524 7990
sähköposti: [email protected]