P5-tutkimus – Geenitietoa terveyden tueksi

Havainnekuva DNA:sta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) P5-tutkimuksessa annetaan tutkimukseen osallistuneille henkilöille tietoa heidän perimästään ja arvioidaan henkilön riskiä sairastua keskeisiin kansantauteihin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voidaanko tällaiseen ennakoivaan tietoon tukeutuen edistää terveyttä ja estää tai lykätä tulevia sairauksia. Tutkittavat sairaudet ovat sepelvaltimotauti, tyypin 2 diabetes ja laskimoveritulppa.

Tutkimus kartoittaa, miten tutkittavat käsittävät saamansa yksilöllisen tiedon ja miten saatu tieto vaikuttaa heidän elintapoihinsa ja terveyskäyttäytymiseensä. Tutkimme myös, miten internetin kautta käytettävä palautesivusto soveltuu henkilökohtaisen perimää koskevan tiedon jakamiseen. Tutkimuksessa palautteen saa yli 3200 henkilöä.

P5-tutkimuksen osallistujat ovat osallistuneet aiemmin FinTerveys 2017 -tutkimukseen. P5-tutkimus hyödyntää FinTerveys-tutkimuksessa kerättyjä tietoja, näytteitä ja mittaustuloksia. Laskemme osallistujille aiempiin tieteellisiin tutkimuksiin perustuvan kokonaisriskin sairastua sepelvaltimotautiin, tyypin 2 diabetekseen tai laskimoveritulppaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lisää tietoa näistä taudeista:

Sepelvaltimotauti
Tyypin 2 diabetes
Laskimoveritulppa

FinTerveys 2017 -tutkimus

OmaP5-verkkosivusto on avattu

Tutkimuksen osallistujille tarkoitettu OmaP5-sivusto on nyt auki, ja osallistujat voivat käydä tutustumassa omiin tuloksiinsa. Sivustolle kirjautumista varten on lähetetty ohjeet osallistujille tekstiviestitse, sähköpostilla tai postitse.
OmaP5-sivusto

Tutkimuksen toteutus

Kerromme osallistujille heidän henkilökohtaisen riskiarvionsa tietoturvallisella verkkosivustolla sijaitsevan OmaP5-raportin avulla. Jokainen osallistuja näkee vain oman raporttinsa, jossa hän saa selkeästi esitetyn perimätietoihin perustuvan arvion alttiudestaan sairastua mainittuihin tauteihin.

OmaP5-verkkosivulla on henkilökohtaiset ohjeet, miten osallistuja voi omilla elintavoillaan vaikuttaa sairastumisriskiinsä. Sivuilla on myös ”Ohje lääkärille” -teksti, jonka osallistuja voi halutessaan tulostaa. Ohjeessa kerrotaan lääkärille ja muille terveydenhuollon toimijoille, miten riskitietoja voi soveltaa kyseisen osallistujan kohdalla. Lisäksi sivuilla on ohjeet siitä, pitäisikö osallistujan ottaa yhteyttä lääkäriin tai muuhun terveydenhuoltoon. Useimmiten tämä ei ole tarpeen.

Tärkeä osa tutkimusta on koota osallistujilta palautetta tutkimuksen kaikista vaiheista. Sen jälkeen, kun tulokset ovat tulleet OmaP5-raporttiin, osallistujan toivotaan täyttävän OmaP5-sivustolla kyselylomakkeen siitä, miten hän kokee annetun tiedon häntä auttaneen ja onko se ollut ymmärrettävää. Kyselytutkimukset toistetaan noin 3 kuukautta riskipalautteen kertomisen jälkeen ja aina vuoden välein viiden vuoden ajan. Osallistujan terveystietoja seurataan kansallisista rekistereistä FinTerveys 2017 -tutkimuksen normaalin seurantakäytännön mukaan.

Uskomme, että tämä tutkimus nostaa esiin ne geenitiedon kertomisen pulmakohdat, joita tulee edelleen kehittää ennen kuin tällaista tulevien sairauksien ennakoimista voidaan harkita osaksi terveydenhuoltoa. Tutkimus luo arvokasta tietoa geenitiedon tuomisesta terveydenhuoltoon.

P5-tutkimusta tarvitaan, jotta geenitieto voidaan ottaa käyttöön kansantautien ehkäisyssä

Tutkimuksen nimi P5 tulee englanninkielisistä sanoista: predictive, preventive, personalized, participatory, population health, mikä kääntyy suomeksi: ennustava, ennaltaehkäisevä, henkilökohtainen, osallistava, kansanterveys. P4 lääketiede (ensimmäiset 4 P:tä) on nouseva tutkimus- sekä kliinisen lääketieteen ala, jossa potilas on toiminnan keskipisteessä ja aktiivinen osallistuja. Koska tämä tutkimus käsittelee myös P4 lääketieteen kansanterveysvaikutuksia, olemme lisänneet tähän viidennen P:n.

Hanketta rahoittavat Diabetestutkimussäätiö, Jalmari ja Rauha Ahokkaan säätiö, Sitra, Sydäntautien tutkimussäätiö, THL ja Yrjö Jahnssonin säätiö.