Ruiskuhuumejäämätutkimus

Huumeruiskujen ainejäämätutkimus tuottaa uudentyyppisellä ja objektiivisella tavalla laboratoriomenetelmin varmennettua tietoa pistämällä käytettyjen päihteiden esiintyvyydestä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Lisäksi tutkimuksella pyritään selvittämään, käytetäänkö samalla ruiskulla useita eri päihteitä, sekä voidaan tunnistaa täysin uusia muuntohuumeita.

Kansallista tutkimusta tehdään osana laajempaa eurooppalaista verkostoa. Lähestymistapaa kehitetään edelleen kansainvälisessä tutkimusryhmässä. Tutkimusasetelma on suunniteltu siten, että se mahdollistaa vertailun Euroopan kaupunkien välillä. Tutkimuksen vuosien 2017–2022 tulosten perusteella buprenorfiini ja amfetamiinit ovat yleisimmät pistämällä käytetyt huumeet Suomessa. Länsi- ja Keski-Euroopassa heroiini ja kokaiini ovat puolestaan tyypillisesti yleisimpiä pistämällä käytettyjä yhdisteitä. Eri maiden välillä on merkittäviä eroja suonensisäisesti käytetyissä yhdisteissä.

Uudentyyppistä tietoa huumetilanteesta

Huumeiden käytön ja niiden käyttöön liittyvien yksityiskohtien määrittäminen on tutkimuksellisesti haasteellista. Huumeiden pistämällä tapahtuvasta käytöstä saatu tieto on aiemmin perustunut esimerkiksi huumeita käyttäville henkilöille tehtyihin kyselytutkimuksiin. Huumeita pistämällä käyttäviä ihmisiä on vaikea tavoittaa edustavasti, eikä heillä välttämättä ole oikeaa tietoa käytetystä yhdisteestä tai yhdisteistä.

Huumeruiskujen ainejäämätutkimus tuottaa uudentyyppisellä ja objektiivisella tavalla tietoa pistämällä käytettyjen päihteiden esiintyvyydestä. Tutkimukseen satunnaisesti poimituista käytetyistä ruiskuista ja neuloista analysoidaan moderneilla laboratoriomenetelmillä niistä löytyvät huume- ja lääkejäämät. Ruiskujen keruu tehdään täysin anonyymisti. Tutkimuksessa ei kerätä henkilötietoja, tai mitään muitakaan tietoja ruiskujen palautuksesta.

Tutkimuksella pyritään lisäksi selvittämään, käytetäänkö samalla ruiskulla useita eri päihteitä, tarkastelemaan käytetyissä huumeissa esiintyviä epäpuhtauksia sekä tunnistamaan täysin uusia muuntohuumeita. Lähestymistapa on uusi ja ensimmäiset tieteelliset julkaisut ovat vasta alle 10 vuoden takaa.

Huumetilanteen ja sen kehittymisen tunteminen on keskeistä alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä poliittisessa päätöksenteossa, sekä kehitettäessä toimenpiteitä päihdehaittojen vähentämiseksi. Lisäksi huumeruiskujen ainejäämätutkimuksessa tuotetun tiedon avulla sosiaali- ja terveyspalvelut voivat kohdentaa haittoja ehkäiseviä ja vähentäviä toimenpiteitä, sekä saavat mahdollisuuden reagoida nopeasti, jos käytetyissä huumeissa tapahtuu nopeita tai vaarallisia muutoksia.

Huumeruiskujen ainejäämätutkimus toteutetaan kansainvälisessä yhteistyössä

Vuonna 2017 toteutettiin ensimmäistä kertaa maailmassa kansainvälisen tiedeyhteisön toimesta monikansallinen ruiskuhuumejäämätutkimus (European Syringe Collection & Analysis Project Enterprise, ESCAPE). Suomen lisäksi tutkimusta oli käynnistämässä viisi muuta Euroopan maata yhteistyössä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) kanssa.

Vuonna 2017 tutkimus toteutettiin eri puolilla Eurooppaa Suomen (Helsinki) lisäksi Ranskassa (Pariisi), Hollannissa (Amsterdam), Sveitsissä (Lausanne), Unkarissa (Budapest) ja Skotlannissa (Glasgow). Tutkimus on tämän jälkeen laajentunut ja viime vuosina tutkimukseen on osallistunut lisäksi maantieteellisesti Suomea lähempänä olevia maita, kuten Norja (Oslo), sekä Baltian maat Viro (Tallinna), Latvia (Riika) ja Liettua (Vilna).

Suomessa tutkimus tehdään yhteistyössä sosiaali- ja terveysneuvontapisteiden kanssa

Huumeruiskujen ainejäämätutkimuksen aineisto koostuu käytetyistä ruiskuista ja neuloista. Tutkimuksessa huumeita käyttävien henkilöiden palauttamat käytetyt ruiskut ja neulat poimitaan satunnaisesti kahden viikon keräysjaksolla samanaikaisesti ympäri Eurooppaa käytettyjen ruiskujen keräyspisteistä. Suomessa tutkimuksesta ja sen toteutuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tutkimuksessa ovat THL:n lisäksi olleet mukana Helsingin Kaupunki, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy ja Sininauha Oy.

Suomessa keräykset on tehty Helsingissä sijaitsevissa sosiaali- ja terveysneuvontapisteissä. Vuonna 2017 ja 2021–2022 keräykset tehtiin viidessä ja vuosina 2018–2020 kuudessa sosiaali- ja terveysneuvontapisteessä eri puolilla kaupunkia.

Huumeita käyttäville ihmisille suunnattuihin sosiaali- ja terveysneuvontapisteisiin palautetuista käytetyistä ruiskuista poimitaan satunnaisesti kahden viikon keräysjaksoilla noin 150–400 ruiskua. Tavoitteena on kerätä vähintään 30 ruiskua per keräyspiste yhdellä keräysjaksolla. Terveysneuvontapisteisiin yleisesti palautuvien käytettyjen ruiskujen määrä perustuu arvioon, sillä palautusastioita ei avata eikä välineitä lasketa tarkasti. Palautumisprosentti on kuitenkin hyvin korkea ja asiantuntija-arvion mukaan Suomessa vähintään 95 % välineistä palautuu terveysneuvontapisteisiin (Henrikki Brummer-Korvenkontio, henkilökohtainen tiedoksianto, THL, 2020). Näin ollen ainejäämätutkimuksella saadaan hyvin edustava kuva mitä yhdisteitä käytetään pistämällä.

Kansalliset tutkimustulokset vuonna 2022

Vuoden 2022 keräykset toteutettiin syys-lokakuussa viidessä terveysneuvontapisteessä eri puolilla Helsinkiä (Kontula, Itäkeskus, Sörnäinen, Vallila, Taka-Töölö). Kyseiset pisteet ovat olleet jokaisena vuotena tutkimuksessa mukana.

Saadut tulokset on esitetty kuviossa 1. Keskushermostoa lamaavan opioidi buprenorfiinin (Subutex, Suboxone) sekä keskushermostoa kiihottavien (stimulantit) amfetamiinien merkitys on keskeinen tarkasteltaessa eri huumeiden käyttöä pistämällä. Uusimmassa tutkimuksissa syksyllä 2022 stimulanttivaikutuksia omaavien synteettisten katinonien osuus oli puolestaan mittaushistorian korkein: noin 23 prosenttia. Synteettisiin katinoneihin kuuluvan Alfa-PHiP osuus olikin kolmanneksi yleisin buprenorfiinin ja amfetamiinin jälkeen (19 %). Synteettiset katinonit ovat olleet ongelmakäytössä yleisimpiä muuntohuumeita Suomessa jo pitkään. Nyt todettu käyttö pistämällä on kuitenkin poikkeuksellisen laajaa. Amfetamiinin käytön vähentyminen pistämällä onkin todennäköisesti korvautunut ainakin osittain synteettisten katinonien ja fluorimetamfetamiinin käytöllä.

Ruiskuhuumejäämätutkimuksen tulokset syys-lokakuun 2022 keräyksestä

Kuvio 1. Helsingin terveysneuvontapisteistä satunnaisesti kerätyistä huumeruiskuista todetut yleisimmät yhdisteet vuoden 2022 syys-lokakuun keräysjaksolla ilmoitettuna prosenttiosuuksin (%) kaikista kerätyistä ruiskuista

Huumausaineeksi luokitelluista uni- ja rauhoittavista lääkkeistä (bentsodiatsepiinit) todettiin etenkin midatsolaamin ja alpratsolaamin käyttöä pistämällä.

Vuoden 2022 tutkimustulosten perusteella kaikesta pistämällä käytetystä buprenorfiinista oli noin 23 % peräisin Suomessa opioidikorvaushoidossa yleisesti käytetystä buprenorfiini-naloksoni-yhdistelmävalmisteesta (Suboxone) ja loput todennäköisesti ulkomailta tuodusta pelkästä buprenorfiinista (Subutex).

Kokaiinia, heroiinia, tai julkisuudessakin paljon esillä ollutta fentanyylia tai sen johdannaisia, ei puolestaan todettu yhdessäkään ruiskussa vuonna 2022.

Vuonna 2022 tutkimuksessa todettiin useampaa kuin yhtä huumausainetta lähes 20 % ruiskuista, mikä viittaa siihen, että samaa ruiskua oli mahdollisesti käytetty useampaan kertaan. Tyypillisiä löydöksiä olivat tällöin esimerkiksi amfetamiinin ja buprenorfiinin käyttö, tai buprenorfiinin ja bentsodiatsepiinien (midatsolaami, alpratsolaami) käyttäminen, samalla ruiskulla.

Kansalliset tutkimustulokset koko tutkimusjakson aikana vuodesta 2017 lähtien

Tutkimustulosten perusteella buprenorfiini ja amfetamiinit (amfetamiini ja metamfetamiini) ovat olleet tyypillisesti yleisimmät pistämällä käytetyt huumeet Helsingin alueella lähes poikkeuksetta kaikissa keräyspisteisteissä tutkimuksen alusta saakka vuosina 2017–2022 (kuvio 2). Metamfetamiinin käyttö pistämällä tosin väheni merkittävästi vuodesta 2017 vuoteen 2019 ja oli edelleen vuonna 2022 suhteellisesti alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2017.

Helsingin terveysneuvontapisteistä satunnaisesti kerätyistä huumeruiskuista todetut yleisimmät yhdisteet vuosina 2017–2022 ilmoitettuna prosenttiosuuksin

Kuvio 2. Helsingin terveysneuvontapisteistä satunnaisesti kerätyistä huumeruiskuista todetut yleisimmät yhdisteet vuosina 2017–2022 ilmoitettuna prosenttiosuuksin (%) kaikista kerätyistä ruiskuista (Ruiskuhuumejäämätutkimus, THL).

Yhdessäkään tutkitussa ruiskussa vuosina 2017 ja 2018 (n = 701) ei todettu heroiinia eikä fentanyylia tai sen voimakkaita johdannaisia. Vuonna 2019 heroiinia todettiin kahdessa ruiskussa, joka tarkoittaa sekin alle yhtä prosenttia kaikista tutkituista ruiskuista. Vuosina 2020–2022 heroiinilöydöksiä ei todettu yhtään. Toisin kuin vuosituhannen vaihteessa, heroiinin käyttö on Suomessa tällä hetkellä erittäin vähäistä.

Jätevesitutkimusten perusteella (thl.fi/jatevesitutkimus) kokaiinin käyttö on ollut selvässä kasvussa väestötasolla viime vuosina, mutta ruiskuhuumejäämätutkimuksen perusteella kokaiinin käyttö pistämällä on edelleen hyvin vähäistä. Laajalti väärinkäytettyjä uni- ja rauhoittavia lääkkeitä (bentsodiatsepiineja) käytetään puolestaan pistämällä jonkin verran, mutta vähemmän kuin buprenorfiinia tai amfetamiineja.

Muuntohuumeiden käytön osuus pistämällä oli tutkimusten perusteella melko alhainen vuosina 2017–2020 verrattuna perinteisempiin huumeisiin. Suurin osa pistämällä käytetyistä muuntohuumeista oli stimulanttivaikutuksia omaavia synteettisiä katinoneja. Kuluttajamarkkinoilta kiellettyjä psykoaktiivisia aineita (KKP-aineita) tai muita muuntohuumeena markkinoille tulleita yhdisteitä todettiin sekä vuonna 2017 että 2018 noin neljässä prosentissa ruiskuista. Vuonna 2019 ja 2020 osuus oli enää noin 1,5 prosenttia. Osa muuntohuumeista oli tutkimusvaiheessa jo luokiteltu huumausaineeksi, kuten ainoa 10 yleisimmin käytetyn yhdisteen joukossa vuonna 2020 ollut alfa-PVP. Vaikka prosentuaalisesti muuntohuumeiden käyttö jäi alhaiseksi verrattuna yleisimpiin aineisiin, todettiin esimerkiksi vuoden 2018 tutkimuksessa alfa-PVP:n lisäksi lukuisia erilaisia synteettisiä katinoneja, kuten alfa-PHP, alfa-PVT, alfa-PEP, alfa-PBP, 4-kloori-alfa-PVP, 4-fluori-alfa-PVP, N-etyyliheksedroni, 4-CMC, MDPV, MDPPP ja MDPBP. Näistä yleisin oli alfa-PHP, jota todettiin kymmenessä ruiskussa (2,5 %).

Merkille pantavaa on pistämällä tapahtuvassa huumeiden käytössä, että viimeisen kahden vuoden aikana synteettisten katinonien osuus ollut selkeässä kasvussa. Vuonna 2021 synteettisiä katinoneja (alfa-PHP, MDPHP) todettiin noin 9 prosentissa ruiskuja ja vuonna 2022 23 % prosentissa.

Kansallisten tulosten perusteella vuosina 2017–2019 5–15 prosenttia kaikesta pistämällä käytetystä buprenorfiinista oli peräisin Suomessa opioidikorvaushoidossa yleisesti käytetystä buprenorfiini-naloksoni-yhdistelmävalmisteesta (Suboxone) ja loput todennäköisesti ulkomailta tuodusta pelkästä buprenorfiinista (Subutex). Toisen Suomessa opioidikorvaushoidossa käytetyn yhdisteen eli metadonin osuus oli huomattavasti alhaisempi, noin 0,5–2 prosenttia kaikista ruiskuista. Vuosina 2020–2022 Suboxonen osuus on puolestaan kasvanut ollen 23–24 prosenttia kaikesta käytetystä buprenorfiinista. Metadonin määrä pistoskäytössä on pysynyt puolestaan samalla tasolla.

Tutkimus osoittaa huumetilanteen erot maiden välillä

Suomen kansallinen huumausainetilanne eroaa pistämällä käytettyjen aineiden suhteen merkittävästi yleisestä eurooppalaisesta tilanteesta. Esimerkiksi Länsi- ja Keski-Euroopassa heroiini ja kokaiini ovat yleisesti pistämällä käytettyjä yhdisteitä (kuva 1). Verrattuna muihin tutkimuksessa mukana olleisiin maihin, Suomessa käytetään pistämällä buprenorfiinia ja amfetamiineja poikkeuksellisen paljon.

Kuva 1. Pistämällä käytettyjen yhdisteiden osuudet seitsemässä Euroopan kaupungissa vuonna 2019 ruiskuhuumejäämien perusteella. Lähde: European Drug Report 2020: Trends and Developments. EMCDDA, 2020. Kuva aukeaa suurempana klikkaamalla (pdf 87 kt).

Kansainvälinen tutkimus laajenemassa

Tutkimuksen ensimmäisen kuuden vuoden aikana kertyneet kokemukset ovat osoittaneet lähestymistavan toimivuuden pistämällä tapahtuvan huumeiden käytön arvioinnissa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tutkimusta ja lähestymistavan kehittämistä jatketaan tulevina vuosina. Tänä vuonna (2022) tutkimukseen osallistuu jälleen uusia Euroopan ja myös Afrikan maita (Tunisia). Tutkimukseen onkin osallistunut lähes kolminkertainen määrä maita verrattuna tutkimuksen käynnistymisvuoteen 2017. Kansainvälisiä tutkimustuloksia julkaistaan sekä EMCDDA:n toimesta, että tieteellisinä julkaisuina. EMCDDA toimii myös tutkimuksen rahoittajana.