Ruiskuhuumejäämätutkimus

Huumeruiskujen ainejäämätutkimus tuottaa uudentyyppistä ja objektiivista, laboratoriomenetelmillä varmennettua tietoa pistämällä käytettyjen päihteiden esiintyvyydestä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Lisäksi tutkimuksella pyritään selvittämään, käytetäänkö samalla ruiskulla useita eri päihteitä, ja sen avulla voidaan tunnistaa myös täysin uusia muuntohuumeita. 

Kansallista tutkimusta tehdään osana laajempaa eurooppalaista verkostoa. Lähestymistapaa kehitetään edelleen kansainvälisessä tutkimusryhmässä. Tutkimusasetelma on suunniteltu siten, että se mahdollistaa vertailun Euroopan kaupunkien välillä. Tutkimuksen vuosien 2017–2024 tulosten perusteella buprenorfiini ja amfetamiini ovat yleisimmät pistämällä käytetyt huumeet Suomessa. Vuonna 2024 havaittiin poikkeuksellisen runsasta synteettisen katinonin, alfa-PVP:n (”peukku”), käyttöä. Tutkimustulosten perusteella sen pistoskäyttö oli Helsingissä jopa yleisempää kuin amfetamiinin. Länsi- ja Keski-Euroopassa heroiini ja kokaiini ovat puolestaan tyypillisesti yleisimpiä pistämällä käytettyjä yhdisteitä. Eri maiden välillä on merkittäviä eroja suonensisäisesti käytetyissä yhdisteissä.

Uudentyyppistä tietoa huumetilanteesta

Huumeiden käytön ja siihen liittyvien yksityiskohtien tutkiminen on haastavaa. Huumeiden pistämällä tapahtuvasta käytöstä saatu tieto on aiemmin perustunut esimerkiksi huumeita käyttäville henkilöille tehtyihin kyselytutkimuksiin. Huumeita pistämällä käyttäviä ihmisiä on vaikea tavoittaa edustavasti, eikä heillä välttämättä ole oikeaa tietoa käytetystä yhdisteestä tai yhdisteistä. 

Huumeruiskujen ainejäämätutkimus tuottaa uudentyyppisellä ja objektiivisella tavalla tietoa pistämällä käytettyjen päihteiden esiintyvyydestä. Tutkimukseen satunnaisesti poimituista käytetyistä ruiskuista ja neuloista analysoidaan moderneilla laboratoriomenetelmillä niistä löytyvät huume- ja lääkejäämät. Ruiskujen keruu tehdään täysin anonyymisti. Tutkimuksessa ei kerätä henkilötietoja, eikä mitään muitakaan tietoja ruiskujen palauttajista.

Tutkimuksella pyritään lisäksi selvittämään, käytetäänkö samalla ruiskulla useita eri päihteitä, tarkastelemaan käytetyissä huumeissa esiintyviä epäpuhtauksia sekä tunnistamaan täysin uusia muuntohuumeita. Lähestymistapa on uusi ja ensimmäiset tieteelliset julkaisut ovat vasta noin 10 vuoden takaa. 

Huumetilanteen ja sen kehittymisen tunteminen on keskeistä alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa ja päihdehaittojen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden kehittämisessä. Lisäksi huumeruiskujen ainejäämätutkimuksessa tuotetun tiedon avulla sosiaali- ja terveyspalvelut voivat kohdentaa haittoja ehkäiseviä ja vähentäviä toimenpiteitä, sekä saavat mahdollisuuden reagoida nopeasti, jos käytetyissä huumeissa tapahtuu nopeita tai vaarallisia muutoksia. 

Huumeruiskujen ainejäämätutkimus toteutetaan kansainvälisessä yhteistyössä

Vuonna 2017 toteutettiin ensimmäistä kertaa maailmassa kansainvälisen tiedeyhteisön toimesta monikansallinen ruiskuhuumejäämätutkimus (European Syringe Collection & Analysis Project Enterprise, ESCAPE). Suomen lisäksi tutkimusta oli käynnistämässä viisi muuta Euroopan maata yhteistyössä Euroopan huumeviraston (EUDA) kanssa.  

Vuonna 2017 tutkimus toteutettiin eri puolilla Eurooppaa Suomen (Helsinki) lisäksi Ranskassa (Pariisi), Hollannissa (Amsterdam), Sveitsissä (Lausanne), Unkarissa (Budapest) ja Skotlannissa (Glasgow). Tutkimus on tämän jälkeen laajentunut ja viime vuosina tutkimukseen on osallistunut lisäksi maantieteellisesti Suomea lähempänä olevia maita, kuten Norja (Oslo), sekä Baltian maat Viro (Tallinna), Latvia (Riika) ja Liettua (Vilna). 

Suomessa tutkimus tehdään yhteistyössä sosiaali- ja terveysneuvontapisteiden kanssa

Huumeruiskujen ainejäämätutkimuksen aineisto koostuu käytetyistä ruiskuista ja neuloista. Kahden viikon keräysjakso toteutetaan samanaikaisesti kaikissa mukana olevissa maissa, jolloin käytettyjä ruiskuja ja neuloja poimitaan satunnaisesti palautuspisteistä eri puolilla Eurooppaa. Suomessa tutkimuksesta ja sen toteutuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kaikki laboratoriotutkimukset tehdään THL:n oikeustoksikologian laboratoriossa. Tutkimuksessa ovat THL:n lisäksi mukana Helsingin kaupunki ja Sininauha Oy.

Suomessa keräykset on tehty Helsingissä sijaitsevissa sosiaali- ja terveysneuvontapisteissä. Vuonna 2017 ja 2021–2024 keräykset tehtiin viidessä ja vuosina 2018–2020 kuudessa sosiaali- ja terveysneuvontapisteessä eri puolilla kaupunkia.

Huumeita käyttäville henkilöille suunnattuihin sosiaali- ja terveysneuvontapisteisiin palautetuista käytetyistä ruiskuista poimitaan satunnaisesti kahden viikon keräysjaksoilla noin 150–400 ruiskua. Kustakin pisteestä kerätään vähintään 30 ruiskua keräysjakson aikana. Terveysneuvontapisteisiin yleisesti palautuvien käytettyjen ruiskujen määrä perustuu arvioon, sillä palautusastioita ei avata eikä välineitä lasketa tarkasti. Palautumisprosentti on kuitenkin hyvin korkea ja asiantuntija-arvion mukaan Suomessa vähintään 95 % välineistä palautuu terveysneuvontapisteisiin (Henrikki Brummer-Korvenkontio, henkilökohtainen tiedoksianto, THL, 2020). Näin ollen ainejäämätutkimus antaa hyvin edustavan kuvan pistämällä käytetyistä yhdisteistä. 

Kansalliset tutkimustulokset vuonna 2024 

Vuoden 2024 keräykset toteutettiin syys-lokakuussa viidessä terveysneuvontapisteessä eri puolilla Helsinkiä (Kontula, Itäkeskus, Sörnäinen, Vallila, Taka-Töölö). Kyseiset pisteet ovat olleet jokaisena vuotena tutkimuksessa mukana. 

Saadut tulokset on esitetty kuviossa 1. Keskushermostoa lamaava opioidi buprenorfiini (esim. Subutex, Suboxone) sekä keskushermostoa kiihottava (stimulantti) amfetamiini olivat vuonna 2023 1. ja 3. yleisimmät pistämällä käytetyt yhdisteet. Huumausaineeksi luokitelluista uni- ja rauhoittavista lääkeaineista alpratsolaamin käyttö pistämällä oli myös yleistä vuonna 2024 (16 %), mutta laski vuoden 2023 ennätykselliseltä tasolta (32 %).

Uusimmassa tutkimuksessa syksyllä 2024 stimulanttivaikutuksia omaavien synteettisten katinonien osuus oli puolestaan edelleen korkea kahden edellisen vuoden tapaan, mutta käyttö painottui hyvin voimakkaasti alfa-PVP:n (”peukku”) käyttöön. Alfa-PVP:n osuus (21 %) olikin toiseksi korkein buprenorfiinin jälkeen ja ensimmäisen kerran korkeampi kuin amfetamiinilla.

Synteettiset katinonit ovat olleet ongelmakäytössä yleisimpiä muuntohuumeita Suomessa jo pitkään. Amfetamiinin käytön vähentyminen viime vuosina pistämällä onkin todennäköisesti korvautunut osittain synteettisten katinonien ja etenkin alfa-PVP:n käytöllä.

Vuoden 2024 tutkimustulosten perusteella kaikesta pistämällä käytetystä buprenorfiinista noin 43 % oli peräisin Suomessa opioidikorvaushoidossa yleisesti käytetystä buprenorfiini-naloksoni-yhdistelmävalmisteesta (Suboxone) ja loput todennäköisesti ulkomailta tuodusta pelkästä buprenorfiinista (Subutex). Suboxonen suhteellinen määrä oli toiseksi korkein viime vuoden 2023 jälkeen (47 %).

Heroiinia tai julkisuudessakin paljon esillä ollutta fentanyylia tai sen johdannaisia ei puolestaan todettu yhdessäkään ruiskussa vuonna 2024, kuten ei myöskään edellisenä vuonna 2023. 

Vuosina 2022–2024 tutkimuksessa todettiin useampaa kuin yhtä huumausainetta noin 20 % ruiskuista, mikä viittaa siihen, että samaa ruiskua oli mahdollisesti käytetty useampaan kertaan. Tyypillisiä löydöksiä olivat tällöin esimerkiksi amfetamiinin ja buprenorfiinin tai buprenorfiinin ja bentsodiatsepiinien (midatsolaami, alpratsolaami) käyttäminen samalla ruiskulla. Bentsodiatsepiineja käytettiin pistämällä myös amfetamiinin ja synteettisten katinonien kanssa.

Kansalliset tutkimustulokset koko tutkimusjakson aikana vuodesta 2017 lähtien

Tutkimustulosten perusteella buprenorfiini ja amfetamiinit ovat olleet tyypillisesti yleisimmät pistämällä käytetyt huumeet Helsingin alueella lähes poikkeuksetta kaikissa keräyspisteisteissä tutkimuksen alusta saakka vuosina 2017–2024 (kuvio 2). Yksittäisinä vuosina jokin muu aine on ollut amfetamiinia yleisempi buprenorfiinin lisäksi: metamfetamiini vuonna 2017, alpratsolaami vuonna 2023 ja alfa-PVP vuonna 2024. Metamfetamiinin käyttö pistämällä on vähentynyt huomattavasti vuodesta 2017 vuoteen 2019 ja oli edelleen vuonna 2024 merkittävästi alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2017.

Alpratsolaamin käyttö nousi vuonna 2023 ennätykselliselle tasolle ja oli toiseksi yleisintä buprenorfiinin käytön jälkeen. Vuonna 2023 alpratsolaamia käytettiin pistämällä enemmän kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana; aiemmin sen osuus on pysynyt alle 10 prosentissa tutkituista ruiskuista. Vuonna 2024 alpratsolaamin käyttö pysyi edelleen korkealla tasolla. Alfa-PVP:n jätevesitutkimustenkin (thl.fi/jatevesitutkimus) perusteella voimakkaasti kasvanut väestötason käyttö näkyi vuonna 2024 myös korkeana pistämällä tapahtuvana käyttönä.

Yhdessäkään tutkitussa ruiskussa vuosina 2017 ja 2018 (n = 701) ei todettu heroiinia eikä fentanyylia tai sen voimakkaita johdannaisia. Vuonna 2019 heroiinia todettiin kahdessa ruiskussa, mikä vastaa alle yhtä prosenttia kaikista tutkituista näytteistä. Vuosina 2020–2024 heroiinilöydöksiä ei todettu yhtään. Heroiinin käyttö on Suomessa tällä hetkellä erittäin vähäistä. 

Kokaiinin väestötason käyttö on ollut selvässä kasvussa jätevesitutkimusten perusteella (thl.fi/jatevesitutkimus). Tämä kehitys näkyi vuonna 2024 myös pistoskäytössä, jolloin kokaiinia havaittiin ennätyksellisesti 7,8 %:ssa tutkituista ruiskuista, vaikka käyttö on yhä verrattain vähäistä yleisimpiin pistämällä käytettäviin huumeisiin verrattuna. Laajalti väärinkäytettyjä uni- ja rauhoittavia lääkkeitä (bentsodiatsepiineja) käytetään puolestaan pistämällä jonkin verran, mutta käyttö on ollut aiemmin vähäisempää kuin buprenorfiinilla tai amfetamiinilla. Vuonna 2023 alpratsolaamin käyttö ylitti kuitenkin jopa amfetamiinin käytön pistämällä ollen edelleen vuonna 2024 korkealla tasolla.

Muuntohuumeiden käytön osuus pistämällä oli tutkimusten perusteella melko alhainen vuosina 2017–2020 verrattuna perinteisempiin huumeisiin. Suurin osa pistämällä käytetyistä muuntohuumeista oli stimulanttivaikutuksia omaavia synteettisiä katinoneja. Kuluttajamarkkinoilta kiellettyjä psykoaktiivisia aineita (KKP-aineita) tai muita muuntohuumeena markkinoille tulleita yhdisteitä todettiin sekä vuonna 2017 että 2018 noin neljässä prosentissa ruiskuista. Vuonna 2019 ja 2020 osuus oli enää noin 1,5 prosenttia. Osa muuntohuumeista oli tutkimusvaiheessa jo luokiteltu huumausaineeksi, kuten ainoa 10 yleisimmin käytetyn yhdisteen joukossa vuonna 2020 ollut alfa-PVP. Vaikka prosentuaalisesti muuntohuumeiden käyttö jäi alhaiseksi verrattuna yleisimpiin aineisiin, todettiin esimerkiksi vuoden 2018 tutkimuksessa alfa-PVP:n lisäksi lukuisia erilaisia synteettisiä katinoneja, kuten alfa-PHP, alfa-PVT, alfa-PEP, alfa-PBP, 4-kloori-alfa-PVP, 4-fluori-alfa-PVP, N-etyyliheksedroni, 4-CMC, MDPV, MDPPP ja MDPBP. Näistä yleisin oli alfa-PHP, jota todettiin kymmenessä ruiskussa (2,5 %). 

Merkille pantavaa pistämällä tapahtuvassa huumeiden käytössä on, että viimeisen neljän vuoden aikana synteettisten katinonien osuus on ollut selkeästi aiempaa korkeampi. Vuonna 2021 synteettisiä katinoneja (alfa-PHP, MDPHP) todettiin noin 9 prosentissa ruiskuja, vuonna 2022 23 prosentissa, vuonna 2023 16 prosentissa ja vuonna 2024 21 prosentissa ruiskuja. Viimeisen kolmen vuoden aikana todetut synteettiset katinonit olivat järjestyksessä alfa-PVP (yhteensä 61 kpl), alfa-PiHP (34 kpl) , alfa-PHP (5 kpl), alfa-PCYP (2 kpl) ja 3/4-MMC (1 kpl).

Kansallisten tulosten perusteella vuosina 2017–2019 5–15 prosenttia kaikesta pistämällä käytetystä buprenorfiinista oli peräisin Suomessa opioidikorvaushoidossa yleisesti käytetystä buprenorfiini-naloksoni-yhdistelmävalmisteesta (Suboxone) ja loput todennäköisesti ulkomailta tuodusta pelkästä buprenorfiinista (Subutex). Toisen Suomessa opioidikorvaushoidossa käytetyn yhdisteen eli metadonin osuus oli huomattavasti alhaisempi, noin 0,5–2 prosenttia kaikista ruiskuista. Vuonna 2024 metadonia todettiin 3 prosentissa ruiskuista. Vuosina 2020–2022 Suboxonen osuus puolestaan kasvoi ollen 23–24 prosenttia kaikesta käytetystä buprenorfiinista ja edelleen vuonna 2023 47 prosenttiin. Vuonna 2024 Suboxonen osuus pysyi edelleen korkealla tasolla 43 prosentissa.

Tutkimus osoittaa huumetilanteen erot maiden välillä

Suomen kansallinen huumausainetilanne eroaa pistämällä käytettyjen aineiden suhteen merkittävästi yleisestä eurooppalaisesta tilanteesta. Esimerkiksi Länsi- ja Keski-Euroopassa heroiini ja kokaiini ovat yleisesti pistämällä käytettyjä yhdisteitä (kuva 1). Suomessa sen sijaan pistämällä käytetään poikkeuksellisen paljon buprenorfiinia ja amfetamiinia sekä viime vuosina yhä enenevässä määrin myös bentsodiatsepiineja. Lisäksi erityisesti synteettisen katinonin alfa-PVP:n käyttö pistokäytössä on tällä hetkellä huomattavan yleistä.

Kuva 1. Pistämällä käytettyjen yhdisteiden osuudet seitsemässä Euroopan kaupungissa vuonna 2019 ruiskuhuumejäämien perusteella. Lähde: European Drug Report 2020: Trends and Developments. EMCDDA, 2020. Kuva aukeaa suurempana klikkaamalla (pdf 87 kt).

Kansainvälinen tutkimus laajenemassa 

Tutkimuksen ensimmäisen kahdeksan vuoden aikana kertyneet kokemukset ovat osoittaneet lähestymistavan toimivuuden pistämällä tapahtuvan huumeiden käytön arvioinnissa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.  Tutkimusta ja lähestymistavan kehittämistä jatketaan tulevina vuosina. Tänä vuonna (2024) tutkimukseen osallistuu jälleen useita Euroopan maita. Tutkimukseen osallistuukin noin kolminkertainen määrä maita verrattuna tutkimuksen käynnistymisvuoteen 2017. Kansainvälisiä tutkimustuloksia julkaistaan sekä EUDA:n toimesta, että tieteellisinä julkaisuina. EUDA toimii myös tutkimuksen rahoittajana.

Julkaisut

Kansainvälinen vertailututkimus (EMCDDA)

Kansainvälisen vertailututkimuksen tulokset (EMCDDA)

Drugs in syringes from six European cities: results from the ESCAPE project 2017. EMCDDA, 2019.

European Drug Report 2020: Trends and Developments. EMCDDA, 2020.

Tibor Brunt, Elodie Lefrancois, Teemu Gunnar, ym.: Substances detected in used syringes of injecting drug users across 7 cities in Europe in 2017 and 2018: The European Syringe Collection and Analysis, International Journal of Drug Policy 95 (2021) 103130.

Lisätietoja

Teemu Gunnar
johtava asiantuntija, tiimipäällikkö
oikeuskemiayksikkö/oikeustoksikologia
puh. 029 524 8425

Anne Arponen
erityisasiantuntija
terveysuhkien torjunta -yksikkö
puh.  029 524 6208

sähköpostit: [email protected]