Tuetun työllistymisen menetelmät
Tuetun työllistymisen menetelmät on Työkykyohjelman toimenpidekokonaisuus. Kokonaisuuden painopisteenä on kehittää työllistymistä tukevia palveluita niin, että ne tukevat vammaisia, osatyökykyisiä, mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaita sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita työllistymään paremmin ja pysymään töissä.
Kaikkein vaikeimmin työllistyvät tarvitsevat yksilöllisempää ja pitkäkestoisempaa tukea työllistyäkseen. Vammaisille ja osatyökykyisille työttömille ei ole riittävästi tarjolla työllistymisen tukea, minkä lisäksi menetelmät vaihtelevat. YK:n vammaissopimus korostaa vammaisten henkilöiden oikeutta tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa ja oikeutta ansaita elantonsa palkkatyöllä.
Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan (VANE) vammaisille henkilöille ja vammaisjärjestöille tekemän kyselyn mukaan oikeus työhön toteutuu vammaisten oikeuksista Suomessa heikoiten.
YK:n vammaissopimuksesta Invalidiliiton sivuilla
Toimenpidekokonaisuus palvelee seuraavissa palveluissa olevia asiakkaita:
- kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat
- vammaiset asiakkaat: sosiaalihuoltolain työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan, kehitysvammalain mukaisen työtoiminnan ja työhönvalmennuksen asiakkaat
- sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaat.
Tuetun työllistymisen menetelmät -kokonaisuuden tavoitteet
1. Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan palvelupolun vahvistaminen ja selkeyttäminen
Palvelupolun vahvistamisen tavoitteena on, että osatyökykyiset ja vammaiset etenisivät työllistymispolullaan nykyistä paremmin. Tämä edellyttää sosiaalihuollon palvelupolun selkeyttämistä ja yhteensovittamista TE-palveluiden, Kelan palveluiden ja kunnan työllisyyspalveluiden kanssa.
Käytännössä palvelupolun vahvistaminen tarkoittaa työhön sijoittumista edistävien toimien lisäämistä sosiaalihuollossa, esimerkiksi vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevan toiminnan, ml. työsuhteisen työn lisäämistä. Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus sekä omatyöntekijämallin soveltaminen ovat osa sosiaalihuollon palvelupolun vahvistamista. Palvelupolun vahvistaminen vaatii myös asiakkaiden osallisuuden lisäämistä ja uusien osallisuutta tukevien menetelmien haltuunottoa.
Osana sosiaalihuollon palvelupolun toteuttamista pilotoidaan alihankintamallia, jossa avotyötoiminta järjestetään uudella tavalla. Mallissa järjestäjä myy avointen työmarkkinoiden työnantajalle työtoimintaan osallistuvien ja heidän työnjohtajiensa työpanoksen. Järjestäjä vastaa työn johdosta.
2. Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen käyttöönottaminen ja arviointi sen toimeenpanosta, soveltuvuudesta ja vaikuttavuudesta
Tuettu työllistyminen tarkoittaa työnhakijan työllistymistä normaaliin palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille henkilökohtaisen tuen eli työhönvalmentajan avulla.
Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa lähtökohtana on työn nopea etsiminen avoimilta työmarkkinoilta. Toiminnalla ei tähdätä henkilön sijoittamiseen työharjoittelu-, työkokeilu- tai ns. suojatyöpaikkaan, mikä on ollut yleistä suomalaisessa työhönvalmennustoiminnassa.
Työhönvalmennuksen lähtökohtia ovat työnhakijan omat toiveet työllistymisestä ja työn sisällöstä sekä osaaminen ja taidot. Tavoitteena on sellaisen työpaikan ja työtehtävän löytyminen, joka vastaa henkilön tavoitteita, voimavaroja, työkykyä ja terveydentilaa. Työhönvalmennuksessa otetaan huomioon myös työn, työpaikan ja työyhteisön tarpeet ja vaatimukset.
Valmennus ja kuntoutus tapahtuvat yleensä työssä ja työpaikalla.
3. Ammattilaisten tuetun työllistymisen menetelmien osaamisen vahvistaminen
Hankkeissa tuetun työllistymisen menetelmien juurtumisen kannalta oleelliset henkilöt osallistuvat ohjelman järjestämiin koulutuksiin ja työpajoihin. Työhönvalmennuksen laatukriteereihin perustuvaa menetelmäkoulutusta tarjotaan työhönvalmentajille. Näin vahvistetaan ammattilaisten osaamista.
