Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus (FinMonik)

FinMonik oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama tutkimus, jossa selvitettiin ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten hyvinvointia sekä laajasti hyvinvointiin liittyviä eri tekijöitä. Tietoa kerättiin muun muassa terveydestä, osallisuudesta, syrjinnästä, työllisyydestä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja kokemuksista niissä. Tiedon avulla edistetään terveyttä ja työkykyä, kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja sekä seurataan kotoutumista.

Tutkimukseen valittiin satunnaisotannalla 13 650 ulkomaalaistaustaista 18-64-vuotiasta. Tiedonkeruu toteutettiin vuosien 2018-2019 aikana.

• Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa -raportti:  FinMonik-tutkimus 2018–2019.

Kerättyä aineistoa hyödynnetään edelleen ja siitä tehdään syventäviä tutkimuksia.

Julkaisuja tutkimuksesta

Raportit

• Kuusio H, Seppänen, A, Jokela S, Somersalo L & Lilja E (2020). Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa. FinMonik-tutkimus. Raportti 1. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 

Vertaisarvioidut julkaisut

• Kuusio H, Seppänen A, Somersalo L, Jokela S, Castaneda AE, Abdulhamed R, Lilja E (2021). Response Activity in Mixed-Method Survey Data Collection—The Methods Used in a Survey among the Foreign-Born Population in Finland (FinMonik). International Journal of Environmental Research and Public Health, 18, 3300.

• Vehko T, Lilja E, Parikka S, Aalto A-M & Kuusio H (2020). Vahvan tunnistautumisen käyttömahdollisuus digitaalisiin palveluihin ei ole itsestäänselvyys kaikissa väestöryhmissä Suomessa. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 12, 187-197.

Muut julkaisut

• Kuusio H, Somersalo L, Vehko T (2021). Suomeen muuttaneiden kokemuksia terveyspalveluista ja niiden saatavuudesta Manner-Suomen maakunnissa. Tutkimuksesta tiiviisti 27/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 

• Seppänen A, Skogberg N, Kuusio H (2021). Suomeen muuttaneiden terveys ja elintavat maakunnissa. Tutkimuksesta tiiviisti 28/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 

• Seppänen A, Sipinen J, Kazi V, Kuusio H (2021). Suomeen muuttaneiden äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa: yhteydet maahanmuuton syyhyn, kielitaitoon ja kuulumisen kokemukseen. Tutkimuksesta tiiviisti 12/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 

• Kuusio H, Seppänen A, Jokela S, Somersalo L, Koskela T & Lilja E. FinMonik -tutkimuksen perustulokset 2020. Verkkojulkaisu: Terveytemme.fi-palvelussa

• Castaneda A & Kuusio H (2019). Sosiaalinen hyvinvointi, kotoutuminen ja terveys sekä näiden väliset yhteydet Suomen ulkomailla syntyneessä väestössä. Teoksessa Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim.) 2019. Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.

• Kuusio H & Koponen P (2019). Lääkärin vastaanottopalvelujen koettu tarve ulkomaalaistaustaisten kokemuksissa Suomessa. Teoksessa Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim.) 2019. Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.

• Rask S & Castaneda A (2019). Syrjintäkokemukset ja niiden yhteys hyvinvointiin ja kotoutumiseen ulkomaalaistaustaisessa väestössä. Teoksessa Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim.) 2019. Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.

• Skogberg N & Koponen P (2019). Terveyden yhteys työssäoloon koko väestössä ja ulkomaalaistaustaisilla. Teoksessa Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim.) 2019. Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.

Tutkimuksen rahoittajina toimivat Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), EU:n kotouttamisrahasto (AMIF), sekä Espoon kaupunki.