Lapsuuskokemuksia-kyselylomakkeen kehittäminen

Tutkimuksen tavoitteet

Tavoitteena on ollut muodostaa lapsuuden aikaisia haitallisia kokemuksia koskeva lyhyt kyselylomake, jonka väittämät ovat selkeitä, joka riittävän kattavasti kuvaa ilmiötä, ja jonka vastausvaihtoehdot ovat tarkoituksenmukaiset. 

Lapsuuskokemuksia -kysely (ACE-THL) kehitettiin THL:n Terve Suomi -tutkimusta varten. Jatkossa pyrimme selvittämään haitallisten lapsuuskokemusten pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisessa yleisväestössä. Lapsuuskokemuksia -kyselyä tullaan käyttämään sekä yleisväestössä että kohdennetummissa otoksissa (kuten psykiatria ja sosiaalityö). Lomaketta käytetään myös turvakotiasiakkaille tehtävässä Turvapolku-tutkimuksessa.
Terve Suomi -tutkimus
Turvapolku-tutkimus

Tutkimuksen tausta

1990-luvulta alkaen kertynyt tutkimusnäyttö (mm. Felitti ym. 1998) on syventänyt ymmärrystä lapsuudenajan haitallisten tekijöiden pitkäkestoisista ja kumulatiivisista kielteisistä vaikutuksista.

Haitallisiin lapsuuden ajan kokemuksiin on tutkimuksissa yleisimmin luettu erilainen lapseen kohdistuva väkivalta, laiminlyönti sekä perheen monimuotoiset ongelmat (vanhempien välisen väkivallan todistaminen, mielenterveys- ja päihdehäiriöt perheessä, vankeustuomio ja muu ero vanhemmasta esimerkiksi avioeron vuoksi). 

Aikaisempi tutkimus osoittaa johdonmukaisesti, että nämä lapsuudessa koetut epäsuotuisat lapsuuskokemukset (Adverse Childhood Experiences, ACE) ovat yhteydessä lisääntyneisiin terveysriskeihin ja muihin ongelmiin myöhemmin elämänkaaren aikana.

Laajan systemaattisen katsauksen mukaan neljän tai useamman lapsuudenajan haitallisen kokemuksen kokeminen verrattuna siihen, että henkilöllä ei ollut yhtään ACE-kokemusta, lähes kaksinkertaistaa liikalihavuuden ja diabeteksen riskin, noin kolminkertaistaa tupakoinnin, syövän, sydän- tai hengityselinsairauksien riskin, noin nelinkertaistaa seksuaalisen riskikäyttäytymisen, mielenterveysongelmien ja alkoholiongelmien riskin ja lisää huumeiden ongelmakäytön sekä väkivaltaisen ja itsetuhoisen käyttäytymisen riskiä yli seitsenkertaiseksi (Hughes ym. 2017). 

Prospektiiviset tutkimukset ovat osoittaneet, että edellä mainittuja terveyshaittoja eivät selitä ainoastaan ACE-kokemuksia seuraava terveyttä vahingoittava riskikäyttäytyminen, esim. päihteidenkäyttö ja tupakointi, vaan myös muut prosessit. Useita toisiaan täydentäviä teoreettisia selityksiä on esitetty, ja näistä tunnetuimmat liittyvät toksiseen stressiin ja epigeneettiseen modulaatioon (Miller ym. 2011; Shonkoff & Garner 2012). 

Johdonmukainen tutkimusnäyttö ACE-kokemusten merkityksestä yksilön psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia heikentävänä tekijänä on saanut kansainvälisesti useat julkiset palvelut ja palvelujen kehittäjät kiinnittämään entistä enemmän huomiota näiden kokemusten ehkäisyyn.

Lisäksi useissa maissa kerätään säännönmukaisesti väestötason tietoa ACE-kokemuksen esiintyvyydestä päätöksenteon ja interventioiden suunnittelun pohjaksi. Suomessa ei aiemmin ole toteutettu sellaista laajamittaista tiedonkeruuta, jossa kysyttäisiin kattavasti lapsuuden aikaisista kokemuksista sisältäen myös esimerkiksi väkivaltakokemukset.

Toteutus

Kyselylomakkeen kehittäminen toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin aikuisia henkilöitä, jotka täyttivät haastattelun aluksi Lapsuuskokemuksia -kyselyn. Tämän jälkeen haastattelija täytti haastattelun pohjalta saman Lapsuuskokemuksia-kyselyn tietämättä vastaajan vastauksia.

Lisäksi osallistujia haastateltiin kysymysten ymmärrettävyydestä. Haastattelun tulosten pohjalta muokattiin Lapsuuskokemuksia-lomaketta paremmin ymmärrettävään muotoon.

Toisessa vaiheessa Lapsuuskokemuksia-kyselyn täytti suurempi vastaajajoukko, joka sai saman kyselyn täytettäväksi kahden viikon kuluttua. Tämän määrällisen vaiheen kautta tutkittiin mm. lomakkeen toistotarkkuutta ja vastausjakaumia.

Taloustutkimus toteutti haastattelut ja kyselyn ja THL analysoi tutkimusaineistot.

Jatkotutkimus

Lapsuudenaikaisia haitallisia kokemuksia koskevan tutkimuksen seuraavassa vaiheessa selvitetään Lapsuuskokemuksia-lomakkeella kysyttyjen kokemusten yhteyksiä aikuisten terveyteen Terve Suomi -väestötutkimuksessa. 

Lomakkeesta kehitetään myös nuorisoversio.

Lapsuuskokemuksia (ACE-THL) -lomakkeen käyttäminen

ACE-THL-lomake on vapaasti käytettävissä tieteellisessä tutkimuksessa viittaamalla artikkeliin: Hietamäki J, Laajasalo T, Lindgren M, Therman S. Development and initial validation of the THL Adverse Childhood Experiences Questionnaire (ACE-THL). Child Abuse & Neglect 2023, 146: 106483. https://doi.org/k3q3 

Pyydämme lisäksi, että lomakkeen käyttöön liittyvät julkaisut lähetetään tiedoksi osoitteeseen [email protected].
 

Rahoitus

THL 

Lisätietoja

Johanna Hietamäki
erikoistutkija
puh. 029 524 7990
[email protected]

Sebastian Therman
erikoistutkija
puh. 029 524 8925
[email protected]