Väkivallan uhrin tutkiminen ja rikosoikeudellinen lääkärinlausunto

Väkivallan uhrin vammoja tutkittaessa lääkärinlausuntoon on erittäin tärkeää tehdä riittävän tarkat merkinnät koskien esitietoja ja havaintoja. Itse lausunnon tulee olla sisällöltään ja muodoltaan tarkoitustaan vastaava. Uhrin tutkiminen liittyy tilanteisiin, joissa epäillään mm. pahoinpitelyä, seksuaalirikosta, henkirikosta tai liikenne- tai työtapaturmaa.

Rikosoikeudellinen lääkärinlausunto on lääkärin antama selvitys tapauksesta, jossa potilaan tai tutkittavan henkilön ruumiillista tai henkistä tilaa vahingoittava teko on lain mukaan rangaistava. Henkilön tutkiminen liittyy tilanteisiin, joissa epäillään mm. pahoinpitelyä, seksuaalirikosta, henkirikosta tai liikenne- tai työtapaturmaa. Lausuntoa pyytää yleensä oikeusviranomainen tai poliisi.

Tällä sivulla:

Yleistä pahoinpitelyvammojen tutkimisesta

Pahoinpitelyvammojen tutkiminen tapahtuu usein kiireiseen päivystysaikaan ja varsinainen lausunto saatetaan kirjoittaa myöhemmin. Lausunnon voi joutua kirjoittamaan myös muu kuin potilaan tutkinut tai potilasta hoitanut lääkäri.

Vammojen tutkimista ja lausuntoa koskevien ohjeiden tulee olla saatavilla erityisesti päivystysvastaanotoilla. Saatavilla tulisi myös olla toiminta- ja näytteenotto-ohjeet sekä näytteenottovälineet erityistapauksia varten (seksuaalirikokset, infektiot, DNA-tunniste).

Lisäksi tulisi olla käytettävissä kamera kuvan tallentamisohjeineen vammojen dokumentointia varten ja myöhemmin tapahtuvan lausunnon laatimisen tueksi.

Toimintayksikössä tulee olla valmius myös rikoksesta epäillyn tutkimiseen ja näytteenottoon poliisin pyynnöstä.

Rikosoikeudellisen lääkärinlausunnon rakenne ja lomakepohja

Rikosoikeudellisessa lausunnossa noudatetaan lääkärinlausunnon yleistä kaavaa. Lausunnon tulee sisältää

  • johdanto
  • esitiedot
  • löydökset
  • päätelmät 
  • vakuutukset.

Lausunto annetaan poliisin ja oikeuslaitoksen käyttöön ja se tulee kirjoittaa yleiskielellä suomeksi tai ruotsiksi. Lausunnon ymmärrettävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Terveydenhuollon toimintayksiköt voivat halutessaan ottaa käyttöönsä liitteenä olevan lääkärinlausunnon lomakepohjan ja muokata sitä vapaasti. Lomake on tarkoitettu helpottamaan lausunnon laatimista, mutta lausunto voidaan kuitenkin antaa aina myös vapaamuotoisena.

Lääkärinlausunnon lomakepohja (pdf 64 kt)

Tunnisteet

  • Tutkittavan nimi ja henkilötunnus
  • Henkilöllisyyden toteamistapa
  • Tutkimuksen tarkka aika ja paikka

Lääkärinlausunnon tarkoitus

Lausunnon pyytäjä ja lausunnon tarkoitus on esitettävä yksityiskohtaisesti. Ns. yleisiä lääkärinlausuntoja ei ole olemassa. Jokainen lausunto on määrämuotoinen asiakirja, jolla lausunnon antaja siirtää informaatiota jollekin viranomaiselle.

Esitiedot

Esitietojen lähde on mainittava tarkasti: tutkittavan henkilön itsensä kertomat seikat, asiakirjoista (mistä) saadut tiedot sekä poliisin ym. kertomat seikat.

Esitiedot kirjataan siten, kuin ne esitetään, tarvittaessa varustaen lainausmerkein (”), jos kyseessä on suora sitaatti.

On suositeltavaa, että esitiedot kirjaamisen jälkeen tarkistutetaan vielä tietojen antajalla. Näin tälle varataan mahdollisuus tietojen korjaamiseen, täydentämiseen tai poistamiseen.

Lääkäri ei lausuntoa allekirjoittaessaan todista saamiaan esitietoja oikeaksi, vaan ainoastaan sen, että on kirjannut esitiedot hänelle kerrotulla taikka muutoin tietoon tulleella tavalla. 

Löydökset

  • Yleinen terveydentila (mm. pituus ja paino, epäilty päihtymystila tai alkometrilukema, sokkitila, tajunnantason muutokset jne.)
  • Aiempien hoitotoimenpiteiden arvet, muut arvet
  • Vammat (dokumentointi valokuvin/piirroksin)
    • sijainti
    • koko (cm/mm-mitoin)
    • muoto
    • merkit syntyajasta (mustelman väri, haavan arpeutuminen, murtuman jälkeinen luun paksuuntuminen)
    • kaikki vammat tulee kirjata

Päätelmät

Päätelmät voi esittää perusteltuina mielipiteinä, tarvittaessa riittävien varausten kera. Jos on vammoja, joiden pysyvyyttä ei voi lausuntoa kirjoitettaessa arvioida, lisätään lausunnon loppuun toteamus, että myöhemmin on tehtävä uusi arvio, mahdollisesti jonkin tietyn erikoisalan lääkärin toimesta.

  • Vamman laatu, arvioitu syntyaika ja – tapa
  • Onko ristiriitaa esitietojen ja kliinisten löydösten (toteamusten) välillä?
  • Vamman seuraukset
    • kipu ja särky
    • erityisesti vakavissa vammoissa hoitotoimenpiteet, toipuminen, sairaalahoitojaksot ja avohoidon pituus
    • työkyvyttömyys (sairausvakuutuslain periaatteiden mukaan kyvyttömyys tehdä po. henkilön tavallista työtään)
    • pysyvät seuraukset (sikäli kuin niitä tutkimushetkellä pystytään arvioimaan)
    • hengenvaara (kts. Hengenvaaran arviointi)

Vakuutus ja allekirjoitus

Lääkärintodistus allekirjoitetaan. Viranomaiselle lääkärinlausunto on oikeuskelpoinen dokumentti silloin, kun se on allekirjoituksen lisäksi vahvistettu lauseella ”minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan”. 

Lääkärinlausunto oikeudenkäyntiä varten

Lausunnon antamiseen lääkärillä on yhteiskunnallinen velvoite. Lääkäri toimii asiantuntijalausuntoa antaessaan sekä potilaan että yhteiskunnan puolueettomana edustajana.

Lääkärinlausunto on asiantuntijan todistajanlausunto, jonka sisältämä perusteellinen ja puolueeton kuvaus potilaan vammoista on tuomioistuimelle oleellisen tärkeä. Lausunnon sisällöllä on usein merkitystä potilaalle annettavaan korvaukseen ja syylliselle määrättävään tuomioon.

Viranomaiselle lääkärinlausunto on oikeuskelpoinen dokumentti silloin, kun se on allekirjoituksen lisäksi vahvistettu lauseella "minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan".

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 (Finlex)

Lääkärin salassapitovelvollisuus

Lääkärillä on lain mukaan salassapitovelvollisuus koskien potilaan yksityistä tietoa. Potilas voi itse tämän salassapitovelvollisuuden kumota esimerkiksi pyytäessään lääkärinlausuntoa. Potilaan pyytämä lausunto tulee luovuttaa ensisijaisesti potilaalle, jotta tämä voi ratkaista luovuttamisen edelleen.

Vakavien rikosten selvittämisessä lääkärillä on kuitenkin velvollisuus luovuttaa viranomaisille potilasta koskevia tietoja oikeudessa ja myös esitutkintavaiheessa salassapitovelvollisuuden estämättä. Tällöin on kyse sellaisista rikoksista, joissa maksimirangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Lausuntoa pyytäessään poliisi tai oikeuslaitos varmistaa ja vastaa siitä, että lääkäri tietää asemansa salassapidon suhteen.

Tutkiminen ja vammojen dokumentointi

Pahoinpitelyn tai muun väkivallan uhria tutkiessa lääkärin tulee aina kirjata ja kuvata huolellisesti kaikki todetut vammat sekä myös negatiiviset löydökset eli sellaisten vammojen puuttuminen, jotka lääkärille kuvatun vammamekanismin johdosta olisivat mahdollisia. Potilas saattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle vamman hoitamiseksi, eikä tässä tilanteessa myöhempi lääkärinlausunnon tarve tule välttämättä esille.

Vakavasti sairas tai vammautunut henkilö vaatii terveydentilansa vuoksi välitöntä hoitoa – tästä huolimatta myös muut lievemmätkin vammat ja lähtötilanne tulee kirjata mahdollisimman varhain. Oikeuskäsittelyn yhteydessä liitännäisvammoilla, kuten mustelmilla tai naarmuilla on merkitystä kokonaiskuvan saamisessa tapahtuneesta.

Vammat tulee dokumentoida mahdollisuuksien mukaan valokuvin, jotka liitetään lääkärinlausuntoon. Lisäksi voidaan käyttää piirroksia.

Kehokartat ja ohjeet kehokarttojen täyttämiseen

Esitietojen kirjaaminen

Tutkimustilanteessa esitiedot kirjataan siten, kuin ne lääkärille esitetään. Esitiedoilla on merkitystä erityisesti taustatietojen ja löydösten vastaavuuden arvioinnissa. Lääkäri ei lausunnossaan myöhemmin todista esitietoja oikeaksi, vaan kuvaa saamansa tiedot. Saatujen esitietojen lähde on mainittava.