FinSurveillance

Kesto:

1.1.2025-31.12.2028

Vastuuyksikkö:

Hyvinvointiseuranta

Muualla verkossa:

FinSurveillance-hankkeessa kehitetään pysyvää infektiotautien seurantajärjestelmää, jotta rekisteritiedon avulla pystytään seuraamaan mahdollisimman tarkasti

infektiotautien yleisyyttä ja niiden aiheuttamaa tautitaakkaa
vakavalle infektiolle altistavia riskitekijöitä
erilaisten rokotusohjelmien vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta
mikrobilääkeresistenssiä
hoitoon liittyviä infektioita.

Järjestelmä parantaa myös maamme pandemiavarautumista.

Suomessa terveydenhuollon tiedon digitalisaatio on pitkälle edistynyttä. Infektiotautien seurannassa on kuitenkin käytössä lukuisia erillisiä rekistereitä, joista useisiin tiedot pitää syöttää manuaalisesti. Tiedon kulussa on myös viiveitä ja puutteita, eikä tietosisältöä kokonaisuudessaan pystytä käyttämään.

Koronapandemian kokemusten perusteella Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat asetuksen rajat ylittävistä terveysuhista (EU) 2022/2371 sekä avasivat kansallisten infektiotautien seurantajärjestelmien kehittämiseksi rahoitushaun, mistä tähän hankkeeseen on saatu rahoitus.

Tavoitteet

Tavoitteena on yhdistää eri tietolähteitä kattavan ja kestävän tartuntatautien seurantajärjestelmän luomiseksi Suomeen.

Tavoitteena on lisäksi parantaa tiedon analysointia, tulkintaa, raportointia ja esittämistä/visualisointia, jotta voidaan toimittaa parempaa tietoa esimerkiksi ECDC:n (Euroopan tautivirasto) seurantajärjestelmiin, hyvinvointialueille Suomessa ja yleisölle THL:n verkkosivujen (thl.fi) kautta.

Toteutus

Hankkeessa yhdistetään pysyvästi tietietovirtoja eri rekistereistä. Laboratorioiden Tartuntatautirekisteriin ilmoittamat tartuntatiedot yhdistetään

perus- ja erikoissairaanhoidon käynti- ja hoitotietoihin avohoidon, sairaalahoidon ja tehohoidon osalta, jotta voidaan arvioida infektioiden vaikeusastetta sekä niiden aiheuttamaa tautitaakkaa väestössä ja terveyspalveluiden käyttöä
rokotustietoihin, jotta voidaan tutkia rokotusten tehokkuutta, turvallisuutta ja kustannusvaikuttavuutta
aiempiin hoitojaksoihin ja käynteihin terveydenhuollossa, jotta voidaan löytää vakaville infektioille altistavia riskitekijöitä, kuten krooniset sairaudet ja raskaus
lääkemääräyksiin, lääkeostoihin ja erityislääkeoikeuksiin, jotta voidaan mm. seurata mikrobilääkkeiden käyttöä ja ottaa lääkekustannukset huomioon kustannusvaikuttavuusanalyysissä, kun uutta rokotetta arvioidaan rokotusohjelmaan
kuolleisuustietoihin (esim. tautikohtaiset kuolinsyyt)
sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisterin olosuhdetietoihin, kuten asuminen vanhusten hoitolaitoksessa
yksityiskohtaisempiin terveystietoihin laitoksissa asuvista vanhuksista.

Tekoälytyökaluja käyttämällä kerätään tietoa oireista suoraan potilaskertomustekstistä, jotta voidaan tunnistaa esim. leikkausalueiden infektioita. Lisäksi hyödynnetään kolmen hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon tietoaltaita uutena seurantatietolähteenä mm. sairaalassa käytettyjen mikrobilääkkeiden tai immuunipuutosta aiheuttavien syöpälääkkeiden seuraamiseksi.

Hankkeessa tuotetaan myös ns. epidemiologinen alusta tartunnanjäljityksen ja tartuntatautimallinnuksen käyttöön, sekä tutkitaan mahdollisuutta pystyttää osallistava seuranta, johon kansalaiset voisivat ilmoittaa kotitestituloksiaan.