Haitalliset lapsuudenkokemukset elämänkulussa: pitkän aikavälin seuraukset ja vaikuttavat ehkäisyn keinot (ACElife)

Kesto:

1.10.2022–30.9.2025

Vastuuyksikkö:

Erityispalvelut

Muualla verkossa:

ACElife

Moni lapsi kokee lapsuutensa aikana haitallisia asioita, kuten laiminlyöntiä, väkivaltaa tai vanhempien liiallista päihteiden käyttöä tai mielenterveysongelmia. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa tällaiset kokemukset on nimetty käsitteellä Adverse Childhood Experiences (ACEs). Kokemuksilla on osoitettu olevan pitkäkestoisia vaikutuksia niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. ACElife-hanke tutkii lapsuuden ajan haitallisia kokemuksia ja niiden vaikutuksia myöhempään elämään sekä etsii vaikuttavia ehkäisyn keinoja.

Tavoitteet

Hankkeella on kolme keskeistä vaikuttavuustavoitetta:

lisätä sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelijoiden, tutkijoiden ja lasten ymmärrystä lapsuudenajan haitallisista kokemuksista ja niiden vaikutuksista
lisätä lasten suojelua toteuttavien palveluiden vaikuttavuutta
edistää lapsen oikeuksien toteutumista.

Toteutus

ACElife tuottaa pitkittäisiin rekisteriaineistoihin perustuvaa tutkimusta ACE-kokemusten piirteistä ja vaikutuksista yksilön myöhempään elämään, arvioi laajasti nykyisten käytäntöjen ja palveluiden vaikuttavuutta sekä sitä, miten lapsen kaltoinkohtelun eri muotoja tunnistetaan palvelujärjestelmissä.

Tutkimuskonsortio

ACElife on THL:n, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä kokonaisuutta johtavan Tampereen yliopiston yhteinen tutkimuskonsortio.

THL:n osahanke

THL:n osahankkeessa tarkastellaan sijaishuollon laitoshoidon vaikuttavuutta sekä ulkomaalaistaustaisille vanhemmille toteutetun intervention toteutettavuutta (feasibility).

Sijaishuoltoa koskevassa tutkimusosiossa tarkastellaan sijaishuollon laitoshoidon lyhyen aikavälin eli sijoituksen aikaista vaikuttavuutta. Tutkimuksessa toteutetaan kaksi kartoittavaa kirjallisuuskatsausta, joista toisessa kootaan aiempaa tutkimustietoa laitoshoidon vaikuttavuudesta ja toisessa sen laadusta. Kirjallisuuskatsausten ja kansallisten asiantuntijoiden haastattelujen pohjalta laitoshoidolle muotoillaan ns. ohjelmateoria, jossa tarkennetaan käsitystä laitoshoidon tavoitteista ja keskeisimmistä ydinelementeistä sekä muotoillaan hypoteeseja hoidon vaikutusmekanismeista ja niiden toimintaedellytyksistä. Ohjelmateoriaa tarkennetaan laitoksissa toteutettavissa lasten ja henkilöstön ryhmähaastatteluissa ja työpajoissa syksyllä 2024. Tämän lisäksi lastensuojelulaitoksiin tehdään kansallinen toimintaa koskeva kysely.

Tämän jälkeen toteutetaan empiirinen tutkimus (2025–2027), jossa kerätään sijoitettujen nuorten hyvinvointia ja laitoskokemuksia tarkasteleva aineisto tutkimukseen osallistuvista laitoksista. Lapsilta ja henkilöstöltä kerättävä aineisto koostuu validoiduilla mittareilla kerättävästä määrällisestä aineistosta sekä täydentävästä haastatteluaineistosta. Aineiston valossa tarkastellaan nuorten hyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia suhteessa siihen, missä määrin eri laitoksissa on läsnä ohjelmateoriassa määriteltyjä laadukkaan ja vaikuttavan hoidon ydinelementtejä.

Sijaishuollon laitoshoidon tutkimusosiosta vastaa THL:n erikoistutkija Pia Eriksson. Osatutkimus sijoittuu ACELife-hankkeen lastensuojelututkimuksen työpakettiin, josta vastaa yliopistonlehtori Virve Toivonen Helsingin yliopistosta.

Lisäksi THL:n osatutkimuksessa arvioidaan THL:n kehittämää ja Helsingin kaupungin pilotoimaa Vanhempana Suomessa -ryhmätoimintaa.

Vanhempien ryhmässä tarjotaan psykoedukatiivista tukea kaikille halukkaille ulkomaalaistaustaisille vanhemmille, joilla on lapsia. Ryhmä toteutetaan perhekeskuskontekstissa. Tavoitteena on vahvistaa lasten ja perheiden hyvinvointia lisäämällä vanhempien luottamusta palveluihin, antamalla tietoa ja vertaistukea sekä madaltamalla kynnystä hakea tarvittaessa tukea perheelle. Vanhempien ja ammattilaisten haastattelujen ja kyselyjen perusteella arvioidaan palvelun soveltuvuutta palvelujärjestelmään. Lisäksi haastattelujen ja kyselyjen perusteella arvioidaan vaikutuksia pilottiryhmiin osallistuvien vanhempien palvelujärjestelmää koskevaan luottamukseen ja hyvinvointiin. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa ja tutkimusta on toteuttamassa tutkija Pauliina Sibbie.

Taina Laajasalon johtamassa työpaketissa tutkitaan lisäksi kolmannen sektorin toteuttaman Lapsen kaltoinkohtelun katkaiseminen (LKK) -intervention vaikuttavuutta ja toimivuutta palvelujärjestelmässä. Vastaava tutkija tässä tutkimuskokonaisuudessa on yliopistonlehtori Riikka Ikonen Tampereen yliopistosta.

THL:n tutkijat osallistuvat aktiivisesti myös ACElife-hankkeen muissa työpaketeissa tehtyyn työhön ja julkaisuihin, mukaan lukien laajojen rekisteriaineistojen pohjalta tehdyt tutkimukset sekä LASTA-mallin vaikuttavuustutkimus.